Ravitsemussuositukset ovat menossa uusiksi. Uusien suositusten pitäisi olla valmiina vuoden lopulla.
Uudet ravitsemussuositukset ovat pyyhkäisemässä grillimakkarat, leikkeleet ja pekonit suomalaisten lautasilta.
”Ruokavaliossa ei kannattaisi olla mitään lihajalosteita, ei makkaroita eikä leikkeleitä” uutisoi Juhannuksen alla Suomen Kuvalehti otsikolla ”Grillimakkarat hyllylle”.
Uutinen perustui uusiin, tekeillä oleviin ruokasuosituksiin, joissa pyritään välttämään punaista lihaa ja lihajalosteita. Niiden runsaan käytön on todettu lisäävän paksu- ja peräsuolen syövän riskiä.
Suomalaisten ravitsemussuosituksia ollaan rukkaamassa uusiksi pohjoismaisten ruokasuositusten pohjalta kansallisin painotuksin. Voit lukea pohjoismaiset suositukset tiivistettynä tämän jutun lopusta.
Työn kimpussa on valtion ravitsemusneuvottelukunta, ja uusien suositusten pitäisi olla valmiina vuoden lopulla. Edellisistä ruokasuosituksista on kulunut jo kymmenen vuotta.
Suosituksia laativan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab ei halua kuitenkaan olla lihansyönnin suhteen liian jyrkkä. Schwab oli Ylen Uutispodcastin haastateltavana.
Onko niin, että makkaraa ei siis enää saisi syödä?
– Haluaisin kokonaan päästä eroon tämmöisestä vastakkainasettelusta, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Eli ravitsemus on kokonaisuus ja meidän kannattaa tehdä joitakin asioita joka päivä ja joitakin asioita meidän ei kannata tehdä joka päivä eikä välttämättä joka viikkokaan. En halua että kukaan syyllistyy siitä, että kesälomalla grillaa makkaraa, Schwab sanoo.
Se että nyt yhden tai kaksi tai kolme kertaa syö kesällä makkaraa, niin ei ole ihan älyttömän paheellista?
– Ei, ei todellakaan. Ei todellakaan.
Nyt kypsennettyä punaista lihaa on suositeltu syötävän maksimissaan puoli kiloa viikossa, mutta jatkossa suositeltu enimmäismäärä laskee 350 grammaan.
– Punainen liha on selkeästi yhteydessä lisääntyneeseen paksu- ja peräsuolisyöpäriskiin ja se yhteys on voimakkaampi uusien tutkimustulosten mukaan kuin aiemmin ajateltiin.
Myös broilerin syömistä kehotetaan vähentämään, minkä takia?
– Terveyssyistä ei kehoteta. Terveysnäkökulmasta se on maksimissaan 350 grammaa viikossa, mutta ympäristösyistä vähemmän.
Prosessoitua, eli enemmän tai vähemmän käsiteltyä, ruokaa parjataan helposti. Vaikka uusissa suosituksissa prosessoidut lihajalosteet ovat vältettävien listalla, niin prosessointi itsessään ei Schwabin mukaan ole huonoksi terveydelle.
– Lopputuote ratkaisee. Jos on runsaasti kovaa rasvaa, suolaa tai sokeria, niin sitten se on ongelma. Mutta on prosessoituja ruokia, joissa ei ole mitään näistä, eli ne ovat ihan ok. Joidenkin ravintoaineiden hyväksikäytettävyyttä prosessointi parantaa.
Lisää kasviksia lautaselle
Schwabin mukaan suomalaisilla olisi reippaasti parantamisen varaa kasvisten, marjojen ja hedelmien syömisessä. Miehet syövät niitä keskimäärin reilu 300 grammaa ja naiset vajaa 400 grammaa päivässä.
– Mehän olemme tottuneet rallatukseen, että puoli kiloa päivässä koskien kasviksia, marjoja, hedelmiä. Niin siitä se vähimmäismäärä on nyt noussut puolesta kilosta 800 grammaan päivässä.
– Jos joku nyt käyttää hyvin vähän tällä hetkellä, sanotaan nyt vaikka 100 grammaa keskimäärin päivässä, niin kyllähän se 800 grammaa on aika kaukainen tavoite. Signaali on se, että jos pääset edes siihen puoleen kiloon, niin asiat ovat jo tosi hyvin. Joka syö nyt vaikka 400 grammaa, niin hänen ei kannata tyytyä 100 gramman lisäykseen, vaan hän saa todella lisää hyötyä, jos hän jopa menee yli sen 800 gramman päivässä. Ne ovat kevyttä syötävää, ja niissä on erittäin paljon ravintoaineita, kuitua, eli ne täydentävät ruokavaliota erinomaisesti.
Kun oma kesägrilli kuumenee, niin mitä sieltä löytyy?
– Siellä löytyy vaihtelevasti aina jotain kasvista jossain muodossa. Joskus siellä on kalaa ja joskus siellä on siipikarjaa. Kaverina ruokapöydässä on tosin paljon erilaisia salaatteja.
