Epäiltyjen viharikosten määrä on lähes tuplaantunut muutamassa vuodessa. Tämä juttu avaa, keitä epäiltyjen rikosten uhreiksi valikoituu.
Vuonna 2023 Suomessa kirjattiin ennätysmäärä epäiltyjä viharikoksia.
Poliisin tietoon viime vuonna tuli yhteensä 1 606 epäiltyä viharikosta. Määrä on huomattavasti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kasvua edellisvuoteen on 29 prosenttia, eli 361 tapausta.
Poliisiammattikorkeakoulun tuoreen viharikosraportin mukaan suurin osa ilmoitetuista viharikoksista liittyy uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan. Poliisi kirjasi tällaisia ilmoituksia 1 092 kappaletta. Rikoksen tavallisin tapahtumapaikka oli julkinen tie, katu tai tori ja yleisin rikoslaji pahoinpitely.
Useimmin epäilty tekijä kuului valtaväestöön ja uhri johonkin vähemmistöryhmään. Teon kohteena olevista 60 prosenttia oli miehiä ja 40 prosenttia naisia. Miehiin kohdistuneet rikokset olivat yleisimmin epäiltyjä pahoinpitelyitä, kun taas naisiin kohdistui epäiltyjä kunnianloukkauksia.
Puheet ruokkivat rikoksia
Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä on ollut viime vuosina jatkuvassa kasvussa. Vuodesta 2020 ilmoitettujen tapausten määrä on vuoteen 2023 mennessä liki kaksinkertaistunut.
Nyt määrä ylittää reilusti jopa vuoden 2015 piikin. Tuolloin rasistiseksi epäiltyjä viharikoksia tapahtui runsaasti aiempaa enemmän, kun Suomeen saapui kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita ja keskustelu heistä kävi kuumana.
Tutkimukset osoittavatkin vahvaa syy-seuraussuhdetta vihapuheen ja viharikosten välillä.
Toinen piikki oli nähtävissä vuonna 2017, jolloin tilapäisen lisärahoituksen turvin poliisi palkkasi uutta työvoimaa puuttuakseen netissä ja sosiaalisessa mediassa esiintyneisiin viharikoksiin. Lisärahoitus kuitenkin päättyi tämän jälkeen.
Viime vuosina Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt muutamissa tuhansissa pois lukien tilapäistä suojelua hakevat ukrainalaiset, eikä siinä ole ollut yhtä merkittävää kasvua kuin poliisin tietoon saapuneissa viharikosepäilyjen määrässä.
Etninen tausta suurin motiivi, myös vammaisuus motiivina yleistynyt
Suurin osa poliisin tietoon tulevista viharikoksista liittyy etniseen tai kansalliseen taustaan. Näiden rikosepäilyjen osuus on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut noin 70 prosenttia kaikista viharikosepäilyistä.
Viime vuonna Suomessa asuvista vähemmistöistä suhteellisesti eniten epäillyn viharikoksen kohteeksi joutuivat Somalian kansalaiset. Heidän suhteellinen osuutensa rikosten uhrina on lähes kaksinkertaistunut edellisvuoteen verrattuna.
Vaikka määrällisesti etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvien rikosilmoitusten määrät kasvoivat edellisvuodesta 930:stä 1 092:een, niiden suhteellinen osuus laski 74,7 prosentista 68 prosenttiin. Samalla kuitenkin muihin motiiveihin liittyvien rikosilmoitusten osuudet kasvoivat.
Esimerkiksi uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrä nousi edellisvuodesta 54 prosentilla, eli 140 rikosilmoituksesta 215 ilmoitukseen. Näistä erityisesti seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien ilmoitusten suhteellinen osuus (10,6 prosenttia) on lyhyessä ajassa tuplaantunut.
Samoin on käynyt vammaisuuteen kohdistuvien rikosilmoitusten osuudelle. Vuonna 2023 rikosilmoituksista 128 liittyi vammaisuuteen, kun vuonna 2022 vastaavia ilmoituksia oli 54 kappaletta. 60 prosentissa kaikista vammaisuuteen liittyvistä viharikosepäilyistä tekijä oli uhrille tuttu.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi 36 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset.
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosten määrä kaksinkertaistui
Tuoreen raportin mukaan pahoinpitelyjen lisäksi myös sanallisia loukkauksia, uhkailuja ja häirintää sisältävien rikosten määrä kasvoi edellisvuodesta. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosten määrä jopa kaksinkertaistui.
Euroopan komissio on EU-tuomioistuimen uhalla vaatinut Suomea tiukentamaan liian lepsua lainsäädäntöään juuri kiihotuspykälän osalta. Komission ehdottamat lakimuutokset johtaisivat todennäköisesti siihen, että epäiltyjen viharikosten määrä kasvaisi vielä entisestään tämän rikosnimikkeen osalta.
Oikeusministeriössä ei kuitenkaan ole tehty vielä toimia tämän suhteen, vaikka oikeusministeriön asettama työryhmä päätyi komission kannalle.
Katso myös Ootsä joku vammainen? -dokumenttisarja Yle Areenasta:
