STRASBOURG Ranskan Strasbourgin keskustasta raitiovaunu vie puolessa tunnissa Saksan Kehliin. Rajan yli tehdään ostosmatkoja samaan tapaan kuin Tornion ja Haaparannan välillä. Ranskalaiset hakevat vähän halvemmalla ainakin pesuaineita ja tupakkaa.
Nyt rajalla saatetaan tarkastaa passi. Saksa palautti syyskuun puolivälissä sisärajavalvonnan kaikille rajoilleen.
Tarkastuksilla Saksa pyrkii estämään laitonta maahantuloa. Paperittomilta voidaan estää pääsy maahan. Saksan hallituksen päätöstä vauhditti syyrialaisen turvapaikanhakijan tekemä kolmen henkilön puukotus Solingenin kaupungissa elokuussa.
Kun raitiovaunu saapuu Saksaan, viisi poliisia astelee pysäkille vastaan. He kuitenkin tyytyvät vain tarkkailemaan tulijoita. Passeja tarkastetaan pistokokeina tai riskianalyysin pohjalta epäilyksiä herättäviltä henkilöiltä.
Ostoksille saapuneet ranskalaiset ymmärtävät Saksan passintarkastuksia.
Kahden lapsen kanssa Saksaan tullut Kesiah kertoo, etteivät poliisit ole koskaan pysäyttäneet häntä.
– Minä kannatan tarkastuksia, ne ovat hyvä asia. Näitä pitäisi tehdä myös Ranskassa ja muuallakin.
Hän sanoo, että asiat ovat Saksassa paremmin kuin Ranskassa, koska poliisi tekee työnsä hyvin. Hänen mielestään Saksassa on jopa turvallisempaa käydä ostoksilla.
– On parempi kiinnittää huomiota siihen, keitä tulee ja menee. Se on varovaisempaa.
Raitiovaunua takaisin Strasbourgiin odottava Océane käy noin kerran viikossa ostoksilla Kehlissä.
– Hyvä, että tarkastuksia tehdään. Niitä on aika paljon, mutta ei se haittaa minua.
Laiton maahantulo väheni kolmasosan alkuvuonna
Sisärajatarkastuksia tekee tällä hetkellä kahdeksan Euroopan maata, mutta Saksan päätös aloittaa tarkastukset kaikilla rajoillaan on kaikkein rajuin eri maiden toimista.
Sisärajavalvontaa ovat ottaneet uudestaan käyttöön muun muassa Ranska, Italia, Tanska ja Ruotsi.
Esimerkiksi Ruotsi ryhtyi tekemään rajatarkastuksia vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan. Sen jälkeen tarkastuksia on jatkettu moneen kertaan.
Ihmiset ovat alkaneet huolestua passintarkastuksista, vaikka ruuhkia on rajoilla nähty vähän. Eurobarometrissa vähän yli neljäsosa vastaajista ilmoitti, että sisärajatarkastukset haittaavat heidän elämäänsä, koska he matkustavat usein Schengen-alueella tai asuvat rajan lähellä.
Vapaa liikkuvuus on kolmen kärjessä, kun kansalaisilta kysytään EU:n suurimpia saavutuksia.
Poliitikon mukaan maahanmuuttajia on liikaa
Saksa aloitti passien tarkastamisen jo aiemmin Puolan, Tšekin, Itävallan ja Sveitsin vastaisilla rajoilla. Tuloksiin on oltu maassa tyytyväisiä, sillä vuoden mittaan Saksa on estänyt 30 000 henkilön maahantulon.
Saksalainen rajavalvontaan erikoistunut europarlamentaarikko Jan-Christoph Oetjen sanoo, että Saksassa on niin paljon maahanmuuttajia, jotta heidän määräänsä täytyy rajoittaa.
– Halusimme tilanteen kontrolliin. Aloitimme [laajemmat] rajatarkastukset jalkapallon Euroopan mestaruuskisojen aikaan ja huomasimme, että ne ovat tehokkaita. Hallitus päätti siksi jatkaa rajatarkastuksia lyhyen aikaa. Tämä ei ole pitkäaikainen ratkaisu.
Oetjen edustaa EU-parlamentin Renew-liberaaliryhmää, ja Saksassa hänen FDP-puolueensa on hallituksessa.
Hallituksen paineita maahanmuuton rajoittamiseen lisää maahanmuuttoa vastustavan osin äärioikeistolaisen AfD-puolueen suosion kasvu.
– Muut Euroopan maat eivät välttämättä rekisteröi maahansa saapuvia henkilöitä, Oetjen paheksuu.
Esimerkiksi turvapaikanhakijat pitäisi rekisteröidä maassa, johon he ensin saapuvat. Tulijat saattavat kuitenkin pyrkiä mieluummin esimerkiksi juuri Saksaan.
Oetjen tietää, että rajatarkastukset leviävät helposti maasta toiseen, jos ne jatkuvat pitkään.
– Siksi tämä on vasta viimeinen keino. Ja tämä on väliaikaista.
Naapurimaissa Saksan tarkastuksia on myös arvosteltu. Esimerkiksi Itävalta on ilmoittanut, ettei ota vastaan Saksan käännyttämiä paperittomia.
Myös EU-parlamentin keskustelussa viime viikolla osa mepeistä moitti sisärajatarkastuksia.
– Koska päästään siitä, että ihmisiä tarkastetaan ihon- ja tukanvärin perusteella, kyseli ruotsalainen vasemmistoa edustava meppi Hanna Gedin.
EU tähtää parempaan ulkorajojen valvontaan
Oetjen arvelee, että tilanne helpottuu, kun EU:n uusi maahanmuuton ja turvapaikanhaun sääntely saadaan voimaan. Uudistus parantaa hänen mukaansa valvontaa ulkorajoilla, niin että passintarkastuksia EU:n sisällä voidaan vähentää.
Uudistus on pääosin tulossa voimaan vasta vuonna 2026. EU:n ulkorajojen valvontaan on tarkoitus suunnata lisää resursseja. Myös turvapaikkahakemusten käsittelyä nopeutetaan.
Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex kertoo, että laittomia rajanylityksiä EU:hun on ollut 42 prosenttia vähemmän tammi–syyskuussa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Turvapaikkahakemuksia on kuitenkin EU:n sisäministerien muistion mukaan jätetty puolen vuoden sisällä yhtä paljon kuin viime vuonna. Hakijat käyttävät muita kuin valvottuja reittejä tai tulevat viisumivapaasta maasta.
Asenteet maahanmuuttoa vastaan ovat EU-maissa koventuneet. Monia EU-maita kiinnostaa malli, jossa turvapaikanhaku ulkoistetaan EU:n rajojen ulkopuolelle. Mallia näyttää Italia, joka on tehnyt sopimuksen Albanian kanssa vastaanottokeskusten ylläpitämisestä.
Kehlissä rajapysäkin läheisessä baarissa Daniel Herzog pitää rajatarkastuksia välttämättöminä. Hän on puhunut niistä poliisinkin kanssa.
– Tarkastuksia ei pitäisi tehdä vain täällä, vaan kaikkialla Euroopassa.
Hän tietää kyllä, että tulijoilla on usein taustallaan huonot olot.
– Mutta emme voi ottaa Eurooppaan niin paljon ihmisiä. Meillä on omiakin ongelmia, ei vain Ranskassa ja Saksassa, vaan joka puolella. Meidän täytyy olla hiukan tiukempia.
Karttaa korjattu klo 19:32 ja lisätty Schengen-alueeseen kuuluvat Islanti ja Sveitsi mukaan
