Riihimäki tahtoo turvata museon toiminnan, sillä Imatralle kaavaillun valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon kehittäminen on edelleen kesken ja ilman valtion rahoitusta.
Riihimäki aikoo kehittää Suomen Metsästysmuseon toimintaa esittelemään laajemmin erä- ja luontokulttuuria.
Riihimäen kaupunki haluaa turvata Metsästysmuseon toiminnan, sillä Imatralle kaavaillun valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon kehittäminen on edelleen kesken. Hanke ei ole saanut valtion rahoitusta.
Venäjän aloittaman Ukrainan sodan seurauksena myös venäläismatkailijoiden määrä Kaakkois-Suomessa on vähentynyt.
– Metsästysmuseoyhdistys on ollut rahoittamassa valtakunnallisen museon taustalla olevaa Erämuseosäätiötä. Tavoitteenamme on edelleen saada maahan yksi valtakunnallinen museo, joka esittelisi kaikkea luonnon virkistyskäyttöä, metsästystä, kalastusta ja retkeilyä, sanoo Suomen Metsästysmuseon toiminnanjohtaja Timo Kukko.
Syksyllä esiin noussut suunnitelma valtakunnallisen museon toiminnan jakamisesta Imatran ja Riihimäen kesken nostaisi esimerkiksi kiinteistö- ja henkilöstökuluja huomattavasti. Suomen Metsästysmuseon kuluista noin 80 prosenttia koostuu kiinteistökustannuksista ja palkoista.
Kahden toimipisteen malli nostaisi kustannukset liian korkeiksi.
– Lokakuun lopussa keskustelimme Imatran kaupunginjohtajan Matias Hildenin kanssa asiasta, ja yhdessä totesimme, että kahden museon malli ei ole kummankaan kaupungin etu, sanoo Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho.
Sähköisiä eräelämyksiä
Riihimäellä toimivan Metsästysmuseon kehityssuunnitelmia aletaan tehdä alkuvuoden aikana. Tarkoitus on edetä pienin askelin.
Metsästysmuseolla on jo nyt hallussaan merkittävä määrä muun muassa retkeilyyn ja kalastukseen liittyvää aineistoa.
Tulevaisuudessa perinteisen esineiden esittelyn lisäksi museoon halutaan erilaisia digitaalisia tapoja, kuten vaikkapa virtuaalitodellisuutta, joilla voidaan kertoa luontoharrastuksista.
– Mehän esitämme luontoa ja luonnossa tapahtuvaa toimintaa, ja sen esittäminen pelkkien esineiden avulla olisi aika absurdia, sanoo museonjohtaja Kukko.
Kaupunginjohtaja Jouni Eho sanoo, että Metsästysmuseolla on iso merkitys Riihimäelle kulttuurikohteena ja matkailunähtävyytenä. Eho ei ota kantaa siihen, tuleeko kaupunki mahdollisesti rahoittamaan museon kehittämistä.
Tällä hetkellä kaupunki tukee Metsästysmuseota käytännössä siten, että se antaa museon toimia omistamassaan kiinteistössä ilman vuokraa. Mahdollinen muu rahoittaminen vaatii poliittisen päätöksen, ja se riippuu siitä, miten museo haluaa kehittyä.
Metsästysmuseo itse pyrkii hankkimaan rahoituksensa lisäämiseksi yksityisiä kumppaneita. Yksi esimerkki on riihimäkeläinen asevalmistaja Sako, jonka kanssa museolla on pitkä yhteistyö jo ennestään.
Museokeskus yhteen pihapiiriin
Lähivuosina naapurissa toimiva Suomen lasimuseo on menossa remonttiin, ja muutaman vuoden kuluttua sama on todennäköisesti edessä myös Metsästysmuseon rakennuksella.
Museonjohtaja Timo Kukon näkemyksen mukaan nykyinen neliömäärä ei riitä näyttelytoiminnan laajentamiseen. Riihimäen talous on tiukoilla, joten remontin ja mahdollisen laajennuksen toteutuminen on hankala yhtälö.
Kaupunginjohtaja näkee asiassa myös toisen puolen. Jouni Eho uskoo, että samassa pihapiirissä toimiva museokeskittymä hyödyttäisi molempia museoita.
– On sanomattakin selvää, että kiinteistöstä pitää huolehtia jonkinlaisella peruskorjauksella. Jos toimintaa halutaan kehittää, se vaatii investointeja, mutta on ennenaikaista arvioida mihin kaupunki haluaa investoida, sanoo Eho.
