Mäntyjen kannot ovat vielä pinnasta vaaleita Vantaan Sotungissa, jossa on juuri kaadettu puita luonnon hyväksi. Vaikkei siltä näytä, kyseessä on ympäristöteko.
– Luontokato etenee niin hurjaa vauhtia, että nyt pitää toimia aktiivisesti. Ja nämä ovat niitä toimia, Vantaan kaupungin ympäristösuunnittelija Ville Selonen sanoo.
Tämä juttu näyttää, mitä Selosen mainitsemat toimet tarkoittavat käytännössä.
Idea on, että jos jossakin on pakko aiheuttaa luonnolle tuhoa, se pitää kompensoida eli hyvittää jossakin muualla.
Uutta on se, että nyt kompensointi tehdään ensimmäistä kertaa Suomessa luonnonsuojelulain määräämällä tavalla. Sen pitäisi taata, ettei luonnon kokonaistilanne heikkene.
Kun hyvitys tehdään näin, kenenkään ei pitäisi päästä moittimaan toimintaa viherpesuksi.
Ennen kuin tutustutaan tarkemmin hyvitykseen, käydään katsomassa, mitä ollaan tuhoamassa.
Vantaalle rakennetaan säilöönottokeskus metsän päälle
Rakennuksen tieltä kaadettava metsä sijaitsee Vantaan Itä-Hakkilassa vankilan läheisyydessä. Selonen vakuuttaa, että aivan ensiksi hakkuut on yritetty välttää. Kaupunki on yrittänyt löytää muita sijoitusvaihtoehtoja tuloksetta.
Tämän metsän tilalle nousee Maahanmuuttoviraston säilöönottoyksikkö.
Tällaiset lahopuut ovat metsässä harvinaisia.
– Ekologin silmissä tämä on aika tylsä, ihmisen käytössä kulunut ja talousmetsälle tyypillisesti muokattu. Metsän luontoarvot ovat alentuneet huomattavasti, arvioi ympäristösuunnittelija Selonen.
Vanhaan talousmetsään kaadetaan puita lahopuuksi
Vaikka kaadettava metsä ei ole luonnontilaista ikimetsää, luontohaittoja syntyy silti. Siksi luonnon monimuotoisuutta parannetaan parin kilometrin päässä Sotungissa. Metsä on Sipoonkorven kansallispuiston ja Palokallion välissä.
Koska metsä oli päätetty suojella jo aiemmin, suojelua ei lasketa kompensaatioksi. Siksi luonnon monimuotoisuutta on parannettu moottorisahalla.
Tämäkin oli vanhaa talousmetsää, jossa kasvatettiin pääasiassa kuusia myyntiin. Nyt on tehty tilaa myös muille puulajeille.
Kaadettuja puita ei ole viety metsäteollisuuden jalostettavaksi. Niistä tulee lahopuita, joita metsässä ei tällä hetkellä juuri ole.
Muutamia puita on kaulattu, eli niiden kuoreen on tehty syvä, koko puun ympäri menevä sahaus. Tämä puu kuolee pystyyn.
Selonen kertoo, että sahatöiden tarkoitus on parantaa metsän rakennepiirteitä – siis esimerkiksi kasvattaa lahopuun määrää ja saada metsään lisää monipuolisuutta niin puulajien kuin iänkin suhteen.
Tukitut ojat palauttavat painanteen kohti korpea
Vuosikymmeniä sitten matalampaan kohtaan kaivettiin ojia, jotta maaperä kuivuisi ja puut kasvaisivat paremmin. Nyt maat on siirretty takaisin ojaan, jotta metsä voisi paremmin.
Täytetyn ojan pohjalle on kasattu maan lisäksi puita, jotta kaivuri pääsee liikkumaan.
Tuoreet jäljet eivät ehkä heti tuo mieleen metsäluonnon tilan parantamista.
Nyt veden pinta alkaa nousta lähemmäksi aiempaa tasoa.
Ojan ympärillä kasvaville puille se tietää kuolemaa, mutta monille lahopuuta kaipaaville lajeille elämää.
Selonen arvioi, että metsästä tuskin tulee sellainen korpi kuin se oli ennen ojitusta. Silti siitä tulee luontoarvoiltaan selvästi nykyistä arvokkaampi.
Kompensaatiossa on myös ongelmia
Hyvistä puolista huolimatta kompensaatiokaan ei ole ongelmaton.
Luonnon tila heikentyy tilapäisesti. Metsän voi kaataa nyt, mutta korvaavat luontoarvot syntyvät vasta vuosien kuluttua. Metsäpinta-ala pienenee Vantaalla, koska uutta metsää ei istuteta. Lisäksi ilmastopäästöt kasvavat.
– Se ei ole yllätys, kun tavoitteena on ollut ekologinen kompensaatio. Jos tavoitteena olisi kompensoida hiilivarasto ja -nielu, pitäisi metsittää joutomaata tai peltomaata, Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Juha Mikola sanoo.
Vantaa haluaa kompensoida luontohaitat
Edellä mainittujen epäkohtien takia Selonen muistuttaa, että kompensaatio ei saa olla tavoite. Ensisijaisesti luonnon tuhoaminen on pyrittävä välttämään.
Silti Selonen uskoo ja toivoo, että ekologinen kompensaatio yleistyy. Ihmiset aiheuttavat luontohaittaa väistämättä myös lähitulevaisuudessa. Aina kun näin tapahtuu, haitat pitäisi Selosen mielestä kompensoida täysimääräisesti.
Lain mukaan ekologinen kompensaatio on vapaaehtoista, mutta Vantaalla kaikissa uusissa kaavoissa velvoitetaan hyvittämään luonnolle koituva haitta.
Itse asiassa Vantaalla nyt tehdyt toimenpiteet tuottavat uusia luontoarvoja paljon enemmän kuin metsän kaataminen aiheuttaa. Siksi näillä töillä voidaan kompensoida myös tulevia luontohaittoja.
Säilöönottoyksikön luontohaitan kompensointi ennallistamalla maksoi noin 10 000 euroa, kun maa oli jo valmiiksi hankittu. Jos hyvityksen yhteydessä hankitaan maata, hinta on huomattavasti suurempi, mutta myös hyvityslaskuissa huomioitavia luonnonarvohehtaareja kertyy enemmän.
– Rahasta tämä ei ole kiinni, Selonen sanoo.
