Tuoreen opetusministerin Anders Adlercreutzin (r.) työpöydälle mahtuu monta huolta, mutta hän haluaa haastattelun aluksi muistuttaa myös asian toisesta laidasta.
– Suomalaisella koululla menee isossa kuvassa varsin. Meillä on äärimmäisen pätevät opettajat, kouluverkosto pitkälti kunnossa ja pärjäämme kansainvälisessä vertailussa varsin hyvin, tuore ministeri sanoo Ylen haastattelussa.
Adlercreutz siirtyi opetusministeriksi tänään perjantaina, koska Anna-Maja Henriksson (r.) luopui RKP:n puheenjohtajuudesta ja siirtyi ministerin tehtävistä europarlamenttiin.
Sitten haastattelussa tulee vastaan sana mutta. Suomalaisella koululla menee hyvin, mutta moni asia viittaa entistä heikompaan kehitykseen.
Peruskoulun päättävien oppilaiden oppimistulokset ovat Pisa-tulosten mukaan laskeneet matematiikassa, lukemisessa, kirjoittamisessa ja luonnontieteissä, vaikka suomalaisoppilaat ovat maiden välisissä vertailuissa keskiarvon yläpuolella.
Opetusministeri on erityisen huolissaan oppimistulosten eriytymisestä oppilaiden välillä, mikä näyttää kasvavan entisestään.
– Meillä on erityinen huoli, että pojat pärjäävät koulussa huonommin kuin tytöt. Kun katsotaan Pisa-tuloksia, niin keskivertotulokset ovat pudonneet, mutta tyttöjen eivät niinkään.
Toisin sanoen poikien tulokset ovat laskeneet. Adlercreutzilla ei ole esittää valmiita ratkaisuja ongelmaan, mutta tähän asiaan hän haluaa hallituksen paneutuvan kautensa aikana.
Hallitusohjelmassa mainitaan muutamia lääkkeitä teemaan. Hallitus on lisäämässä kahdesta kolmeen vuosiviikkotuntia alakoulun opetuksessa nimenomaan luku-, kirjoitus- ja laskutaidon hiomiseen.
– Tämä on yksi lääke, mutta onhan tässä myös kodeilla vaikusta. Koen myös itse omantunnon pistoksia sydämessäni siitä, minkälaista esimerkkiä annan lapsilleni. Vaikka lukisin kotona, niin kädessä saattaa olla kirjan sijaan pädi [tablettitietokone].
Ministeri pyrkii kommentilla havainnollistamaan sitä, että vanhempien näyttämällä esimerkillä on väliä. Adlercreutzin lapsuudenkodissa vanhemmilla oli vielä käsissään tabletin sijaan kirja.
Ministeri pitää myös viime hallituskaudella säädettyä oppivelvollisuuden pidentämistä yhtenä hyvänä keinona puuttua pudokkuuteen ja syrjäytymiseen yhteiskunnasta.
Adlercreutz vastasi viiteen nopeaan kysymykseen. Katso video:
Ministeri selkiyttäisi kännykkäkiellon sääntöjä
Mobiililaitteet liittyvät oppimiseen ja työrauhaan oppituntien aikana. Hallitusneuvotteluissa niin sanottu kännykkäkielto nousi neuvottelupöydälle ja asia kirjattiin myös hallitusohjelmaan.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan opettajat voivat jo nyt takavarikoida oppilaiden puhelimia, mikäli ne häiritsevät opetusta ja oppimista.
Hallitusohjelmaan kirjattiin kohta, jonka mukaan hallitus tekee ”tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana”.
Onko tällaisella sääntelylle tarvetta, kun kännykän takavarikointi onnistuu jo nykyisellään?
– Ajattelen, että tämä lainsäädäntö tekee selvemmäksi takavarikoinnin säännöt. Ja se antaa opettajille luokkatasolla isomman toimivallan.
Tuore opetusministeri toivoo, että selkeämmät säännöt johtavat myös parempaan toimintaan koulujen arjessa. Käytännön tasolla säännöt mahdollistaisivat ainakin yhden muutoksen.
– Tällä hetkellä opettajat voivat puuttua oppitunnin aikana mobiililaitteen käyttöön, jos se on häiritsevää. Uuden lain kautta voidaan ennaltaehkäisevästi todeta, etteivät kännykät tule luokkaan.
Adlercreutz ei kannata kansallista kännykkäkieltoa luokissa. Sen sijaan uuden lain lähtökohtana on se, että harkintavalta annetaan opettajille. Laki on tulossa eduskuntaan syksyllä.
Koulujen turvallisuus paranee puuttumalla pahoinvointiin
Suomessa on uutisoitu kevään aikana murheellisista tapauksista, joista yksi tapahtui Viertolan koulussa Vantaalla.
Oppilas ampui koulussa muita koululaisia, joista yksi kuoli.
Miten turvallisuutta voitaisiin parantaa ja vastaavan toistuminen estää?
– Ajattelen, että tämänkaltaisten tapahtumien pääsyy on pahoinvointi. Meillä on oppilaita, joilla menee erityisen huonosti. En ajattele, että tämä on asia, joka ratkaistaan turvallisuuskoneistoa vahvistamalla, Adlercreutz sanoo.
Tuoreen opetusministerin mukaan on oleellista, että pahoinvointi huomataan hyvissä ajoin. Tämä puolestaan nostaa kysymyksen oppilashuollon resursseista.
– On syytä pohtia sitä, tulisiko oppilashuolto siirtää takaisin kouluihin, jolloin oppilashuollon ja koulun välistä keskusteluyhteyttä on ehkä mahdollista vahvistaa.
Oppilashuollon parissa työskentelevät muun muassa kouluterveydenhoitajat, -kuraattorit ja -psykologit. Sote-uudistuksen yhteydessä he siirtyivät hallinnollisesti työskentelemään hyvinvointialueille.
Adlercreutz toivoo, että terapiatakuusta olisi apua lasten ja nuorten pahoinvointiin. Esitysluonnoksen mukaan hallitus alle 23-vuotiaille olisi tarjolla lyhytpsykoterapiaa 28 päivän päästä siitä, kun hoidon tarve on huomattu.
Koulujen eriytyminen huolestuttaa ministeriä
Puhe segregaatiosta eli eriytymisestä on yleistynyt viime vuosina peruskoulujen yhteydessä. Opetusministeri Adlercreutz nostaa tämän asian esille nytkin.
Ministerin mukaan segregaatioon puuttuminen on monessa mielessä kunnallista päätöksentekoa, joka lähtee liikkeelle alueiden kaavoituksesta. Kaavoituksella vaikutetaan muun muassa siihen, kuinka paljon eri asuinalueille tulee omistus- ja vuokra-asumista. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, millaisista kodeista oppilaat tulevat asuinalueen kouluihin.
Luokkien eriytymiseen liittyy myös toinen ilmiö. Monet oppilaat valitsevat käyvänsä painotusluokkia, joissa keskitytään yhteen aineeseen kuten musiikkiin tai kieliin keskimääräistä enemmän.
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ehdotti Helsingin Sanomien haastattelussa helmikuussa luokista luopumista. Syynä oli se, että ”esimerkiksi musiikkiluokilla on niin sanotusti parempien perheiden lapset”. Tämä Vartiaisen mukaan synnyttää koulujen sisäistä eriytymistä.
Tuore opetusministeri Adlercreutz ei innostu Vartiaisen ehdotuksesta.
– Ymmärrän ajatuksen ehdotuksen taustalla, mutta en ehkä itse lähtisi sille polulle. Sitä voisi pohtia, miten vetovoimaa voitaisiin niissä kouluissa, joiden tulokset ovat olleet huonoja.
