Kansainvälisessä vertailussa selvitettiin, miten ekologinen kestävyys toteutuu yhtiöiden toiminnassa. Parhaiten suoriutui suomalainen UPM.
Metsäteollisuuden yhtiöt eivät vielä riittävästi noudata EU:n luontokatoa torjuvaa lainsäädäntöä ja strategioita.
Näin arvioidaan Freiburgin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Svenska Lantbruksuniversitetin raportissa.
Raportin tekivät metsä- ja ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Metodi Sotirov, vanhempi tutkija Nataša Lovric ja tutkija Ragnar Jonsson. Tutkimuksen tilasi Koneen säätiö.
Tutkijat vertasivat yhteensä 16:a Euroopan suurimpiin kuuluvaa metsäteollisuuden yhtiötä.
Niistä viisi oli suomalaisia: UPM, Stora Enso, Metsä Group, pakkauksia valmistava Huhtamäki ja kuitupohjaisia materiaaleja valmistava Ahlström.
Tutkijat vertasivat yhtiöitä niiden omien, julkisten vastuullisuusraporttien ja toimintakertomusten perusteella. Samat dokumentit ovat myös esimerkiksi sijoittajien ja asiakkaiden käytettävissä yhtiöiden toiminnan arviointiin.
Julkisista dokumenteista etsittiin tietoja siitä, miten suuret teollisuusyhtiöt toimivat EU:n luontokatoa torjuvien säännösten vaatimalla tavalla.
Säännöksiä ovat muun muassa EU:n biodiversiteetti- ja metsästrategiat, ennallistamisasetus, metsäkatoasetus, lintudirektiivi, uusiutuvan energian direktiivi ja taksonomiasäännökset.
Dokumenteista etsittiin konkreettisia toimia, kuten lahopuun määrän huomioimista talousmetsissä, avohakkuiden välttämistä ja jatkuvan kasvatuksen suosimista, vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua sekä tiukasti suojeltujen metsien määrää.
Yhtiöt pisteytettiin siten, että 100 pistettä olisi tarkoittanut EU-velvoitteiden täydellistä huomioimista.
Mikään yhtiöistä ei tutkijoiden vertailussa yltänyt täysiin pisteisiin. Toisaalta yhdenkään yhtiön suoritusta ei arvioitu erittäin huonoksi.
Eniten pisteitä saivat UPM ja ruotsalainen sellujätti SCA, jotka saivat toimistaan 60 pistettä.
Suurin osa yhtiöistä, muun muassa Stora Enso ja Metsä Group sijoittui asteikon keskivaiheille, joka tarkoittaa tutkijoiden mukaan EU-säännösten tyydyttävää huomioimista.
Raportissa vertaillut yhtiöt edustivat eri osia toimitusketjuista: mukana oli sekä pakkauksia valmistavia että pelkkää sellua tuottavia yhtiöitä.
– Mitä enemmän yritys hallitsee toimitusketjua, esimerkiksi omistamalla metsiä ja tuottamalla biomassaa toimitusketjun alkupäässä sekä jalostamalla puuta tai kuitua omissa tehtaissaan toimitusketjun loppupäässä, sitä parempi sen valmius biodiversiteettitavoitteiden toteuttamiseen on, tiedotteessa todetaan.
Suomalaisyhtiöistä vertailussa parhaiten pärjännyt UPM omistaa tehtaiden lisäksi runsaasti metsää.
– Euroopan metsäyhtiöt eivät ole valmistautuneita EU:n monimuotoisuussääntelyyn. Suomalaiset sellujätitkin ovat vasta puolimatkassa toteuttamassa vaadittuja toimia, Suomen Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen kommentoi raportin tuloksia tilaisuudessa aamulla.
