SM-liigan tuore puheenjohtaja Jyrki Seppä pitää taloudellista suuntaa huolestuttavana. Hän uskoo, että laajapohjainen hallitus tarjoaa hyvän pohjan tuleville päätöksille.
SM-liigan puheenjohtaja vaihtui tiistai-iltana ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016, kun Ilveksen puheenjohtaja Jyrki Seppä valittiin tehtävään yksimielisellä päätöksellä.
63-vuotias Seppä on ollut SM-liigan hallituksessa vuodesta 2022. Hän on toiminut puolestaan kasvattajaseuransa Ilveksen puheenjohtajana vuodesta 2017 alkaen.
– Saimme kasaan hyvin laajapohjaisen hallituksen, joka mahdollistaa sen, että hallitus nauttii laajasti luottamusta ja on näin ollen toimintakykyinen, Seppä sanoo Yle Urheilulle.
Seuraajamäärät kasvussa
Seppä hehkuttaa heti perään SM-liigan tilannetta. Hän puhuu mielellään, kuinka lähtötilanne on erinomainen, sillä laji on Suomen suurin ja seuratuin. Hän nostaa myös esiin, kuinka SM-liigan katsojamäärät ja television katsojamäärät ovat kasvaneet verrattuna edelliseen kauteen.
Taloudellisesti tilanne ei ole sen sijaan yhtä ruusuinen. Liigaseurat tekivät viime tilikaudella yhteensä 11 miljoonaa euroa liiketappiota.
– Se on huolestuttava suunta, Seppä aloittaa ja pohtii myös yleistä taloustilannetta.
Hän nostaa esiin, kuinka kulut ovat kasvaneet, mutta osa on ollut myös itse aiheutettua.
– Olemme ehkä jopa liikaa tämän kilpailuhengen vuoksi satsanneet pelaajiin, mutta taustalla on myös paljon muita meistä riippumattomia kulurakenteita, jotka ovat merkittävästi nousseet.
Välivaiheen malli
SM-liigan sarjajärjestelmät ovat olleet yksi suurimmista puheenaiheista. Julkisuudessa on väläytelty joukkuemäärän pienentämistä muun muassa 12 tai 14 joukkueen sarjaksi. Myös yhteensä 20 joukkueen A+B-liiga on ollut usein esillä.
Seppä ei halua puheenjohtajana tuoda esiin omaa visiotaan, mutta hän painottaa, ettei nykyiseen malliin pidä jäädä paikoilleen. Tällä hetkellä SM-liigan kaksi viimeistä pelaavat niin sanotun playout-sarjan, jonka häviäjä pelaa karsinnoissa Mestiksen voittajaa vastaan.
– Jos ajattelemme tämän hetken sarjamallia, niin se oli tarkoitettukin tietyllä lailla välivaiheen malliksi, josta saamme kerättyä kokemuksia.
Sepän mukaan muutoksesta kerätään informaatiota, minkä jälkeen on aika keskusteluille. Hän korostaa, ettei kyse ole pelkästään SM-liigasta, vaan koko suomalaisesta jääkiekosta eli esimerkiksi Mestiksestä ja alle 20-vuotiaiden SM-sarjasta.
– Nyt on erittäin ajankohtaista pohtia isommalla porukalla, mihin tätä huippuammattilaiskiekkoa seuratasolla viedään.
Jyrki Seppä kertoo, että pelimääriä pitäisi vähentää
Kilpailu huippupelaajista
Uuden liigapomon mukaan on luotava kokonaisuus, jolla urheilullinen ja taloudellinen kilpailukyky vahvistuvat.
– Varmasti taloudelliset haasteet ovat meille isoja esimerkiksi kilpailussa huippupelaajista Euroopassa. Se ei tarkoita, että meidän urheilullinen pelitasomme olisi kuitenkaan merkittävästi huonompaa kuin muissa Euroopan maissa.
– Mutta juuri sen takia niitä muutoksia pitää pystyä tekemään, että pystyisimme aidosti kilpailemaan ihan kärkipelaajistakin.
Toivoit Iltalehden haastattelussa, että pääsette neuvottelemalla ratkaisuihin sarjajärjestelmien suhteen, ettei tarvitsisi tehdä radikaaleja toimenpiteitä. Mitä tarkoitit niillä?
– Tietysti jokainen voi vetää siitä omat johtopäätöksensä, mutta uskon, että laajapohjaisella hallituksella pääsemme aikanaan yhteiseen tahtotilaan. Eikä niin, että tapahtuu mahdollisia irtautumisia joidenkin tahojen osalta, Seppä sanoo.
Sepän esiin nostama sarjasta irtaantuminen on uuden osakassopimuksen mukaan mahdollista, sillä sarjapaikastaan voi luopua ”kohtuullisen ajan kuluessa”. Teoriassa olisi siis mahdollista, että osa seuroista irtautuisi sarjasta.
Hallituksella riittää työnsarkaa
Uuden hallituksen pöydällä on myös monia muita asioita. Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii tällä hetkellä, onko SM-liigaa järjestetty kilpailua rajoittavalla tavalla. Myös keväällä 2027 päättyvä televisiosopimus ja mahdollinen rahapelien uudistus ovat asialistalla.
– Televisiosopimuksen osuus toiminnan taloudellisena tukijalkana on todella merkittävä. Taustalla on vireillä myös rahapeliuudistuslaki, joka mahdollistaisi uutta varainhankintaa.
