Rovaniemeläinen energiayhtiö Napapiirin Energia ja Vesi Oy (Neve Oy) on ostanut puuta kiistellystä Värriön yhteismetsästä Sallassa.
Energiayhtiölle on Greenpeacen tietojen mukaan kuljetettu puuta Lampi-Kaakkurivaaran alueelta. Järjestö kertoo asiantuntijoidensa mitanneen siellä korkeita, jopa 30 kuution lahopuumääriä hehtaarilla sekä yli 200-vuotiaita puita.
Ikä käy ilmi myös Metsäkeskuksen avoimista paikkatiedoista, joiden mukaan puusto on 190–210-vuotiasta. Asiantuntijat ovat tehneet myös havaintoja uhanalaisista lajeista.
Puiden ostaja on herättänyt kysymyksiä, sillä isot metsäyhtiöt, muun muassa Stora Enso, ovat jo keskeyttäneet hakkuuaikeensa samoissa metsissä luontoarvojen vuoksi.
Greenpeace kertoo seuranneensa puunkuljetusta, joka lähti Lampi-Kaakkurivaarasta viime viikon lopulla. Järjestön mukaan se päätyi Rovaniemelle Neve Oy:n polttoaineterminaaliin.
Neve Oy vahvistaa Ylelle ostaneensa puuta Värriön yhteismetsästä. Puut päätyvät polttoaineeksi yhtiön lämpökattilaan, jolla tuotetaan kaukolämpöä rovaniemeläisille.
– Pitää paikkansa, että Neve Oy on ostanut puuta sieltä. Puut on toimitettu tien laitaan hakattuina ja kuormattu meidän Mustikkamaan terminaaliin, yhtiön toimitusjohtaja Kristian Gullsten sanoo.
Gullstenin mukaan Neve Oy:llä ja yhteismetsällä on voimassa oleva polttoaineenhankintasopimus. Hänen mukaansa Neve on ostanut Värriön yhteismetsästä puuta myös loppuvuonna 2023 sekä kuluvan vuoden alussa.
Gullsten arvioi, että puuta on tullut Värriön yhteismetsästä Neve Oy:lle yhteensä muutama tuhat kuutiota. Hän kuitenkin sanoo, että yhteismetsä on suhteellisen pieni puupolttoaineen toimittaja. Hänen mukaansa Neve Oy ostaa puuta yhteensä 40 taholta.
Stora Enso keskeytti hakkuut
Lampi-Kaakkurinvaarassa tehdyt hakkuut ovat harvennushakkuita, ja niitä on ehditty tehdä vajaan 50 hehtaarin alueella.
Hakkuut keskeytettiin elokuussa, kun Suomen luonnonsuojeluliitto epäili, että metsäalan PEFC-sertifikaatin vaatimuksia olisi rikottu. Järjestö kutsui jo aiemmin paikalle sertifikaattia valvovan auditoijan.
PEFC:ssä on raja arvokkaalle metsälle, joka pitäisi jättää hakkuiden ulkopuolelle. Järjestöt arvioivat, että sertifikaatin raja täyttyy yli 200-vuotiaassa, runsaasti keloja ja maalahopuuta sisältävässä yhteismetsässä.
Metsä täyttäisi heidän mukaansa myös hallituksen esittämät vanhan metsät kriteerit, joita on niin ikään pidetty hyvin tiukkoina. Kriteereistä ei ole tehty lopullista päätöstä.
Kaikki suuret metsäyhtiöt ovat sitoutuneet hakkaamaan metsiä vähintään PEFC-sertifikaatin vaatimusten mukaisesti.
Alueella on yhä 150 hehtaaria voimassa olevia hakkuuilmoituksia Lampi-Kaakkurivaaran pohjoispuolella ja Torolehdontyvien-Venehaaran alueella. Greenpeace epäilee, että energiayhtiö olisi niissäkin ostajana, sillä isot yhtiöt ovat vetäytyneet hakkuista.
Stora Enso ja Metsä Group keskeyttivät hakkuuaikeet samalla alueella jo vuonna 2023, kun järjestö otti niihin yhteyttä.
Stora Enso vahvistaa Ylelle, että yhtiö on laittanut hakkuut jäihin metsässä. Yhtiö pohtii parhaillaan, mitä hakkuusuunnitelmille tehdään.
– Ne ovat jäissä, koska sieltä on ilmoitettu meille luontoarvoja. Olemme myös käyneet metsässä tutustumassa kohteeseen, Stora Enson Suomen puunhankinnan yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila sanoo.
Kallio-Mannila sanoo, että alueella on yhtiön havaintojen mukaan vanhaa metsää ja siellä on myös runsaasti lahopuuta.
– Myös uhanalaisten lajien esiintymiä löytynyt. Nämä kaikki pitää tarkistaa ennen kuin hakkuita tehdään.
Kallio-Mannilan mukaan yhtiöllä on sertifikaattien lisäksi oma politiikka, että kaikkein herkimpiin kohteisiin ei mennä.
Energiayhtiö selvittää, yhteismetsä kiistää
Kristian Gullsten ei halua ottaa kantaa mahdollisiin suojeluarvoihin metsässä, josta yhtiö on ostanut polttopuuta.
Hänen mukaansa energiayhtiö on sitoutunut samoihin sertifikaatteihin ja hakkuiden kestävyyden sääntelyyn kuin metsäyhtiötkin. Myös EU:n energiadirektiivi RED kieltää vanhan metsän käyttämisen polttoaineena.
Toimitusjohtaja sanoo, ettei tiedä tarkemmin, mitä alueelta Värriön yhteismetsästä polttoaine on peräisin. Hän sanoo yhtiön olettavan, että Värriön yhteismetsä on pitänyt sopimuksesta kiinni.
– Edellytämme, että kun meille toimitetaan polttoaineita, noudatetaan voimassa olevia säädöksiä ja lakeja ja puu täyttää siten kestävyyskriteerit.
Gullstenin mukaan yhtiö on pyytänyt Värriön yhteismetsältä selvityksen siitä, millaista metsää kaukolämmön tuotantoon on hakattu. Hän sanoo olevansa tällä hetkellä käsityksessä, ettei sertifikaatteja tai muita säädöksiä ole rikottu.
– Me käymme asian myyjän kanssa läpi ja arvioimme puunhankintaa sen perusteella.
Värriön yhteismetsää hoitava metsänhoitoyhdistys Metsä Lappi sanoo Ylelle, että Neve Oy on saanut puuta juuri Lampi-Kaakkurivaaran alueelta.
Metsänhoitoyhdistys on mitannut itsekin rajaamiaan leimikoita alueella. Juha Hännisen mukaan puusto on myös heidän mittaustensa mukaan ollut noin 200-vuotiasta. Lahopuuta taas on laskettu noin 19 kuutiota hehtaarilla.
Vanhoja lehtipuita on Hännisen mukaan ollut osalla hakatusta alueesta, joka on myös yksi vanhan metsän kriteeri PEFC-metsäsertifioinnissa.
Hänen mukaansa myös muiden sertifikaattikriteerien pitäisi täyttyä, jotta metsä pitäisi jättää kokonaan hakkuiden ulkopuolelle.
Metsä ei esimerkiksi ollut kerroksellista, kuten sertifikaatti vaatii. Lisäksi lahopuun määrä ei ollut riittävä.
– Meidän kanta on, että olemme noudattaneet lakia ja sertifikaatteja, Hänninen sanoo.
Alueellinen metsäsertifiointitoimikunta käsittelee järjestöjen epäilyä rikkeestä Lampi-Kaakkurinvaarassa lokakuun lopulla.
Hänninen sanoo, että hakkuut on toistaiseksi jäädytetty myös vielä hakkaamattomalla, Torolehdontyvien-Venehaaran alueella.
Inarissakin epäiltiin ikimetsän polttoa
Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen kuvaa Värriön yhteismetsän hakkuu-uhan alla olevia alueita ”hienoimmaksi luonnonmetsäksi, mitä on koskaan nähnyt”.
– Näin hyvälaatuisia ikimetsiä ei tapaa usein suojelualueillakaan. Monin paikoin luonnon kiertokulku on täysin häiriötön, lahopuujatkumo on selkeä. Metsässä on aivan kaikenikäistä ja -kokoista puuta kaikissa kehitys- ja lahovaiheissa.
Hän sanoo epäilevänsä, ettei energiayhtiöillä ole kokemusta puun myyjistä samalla tavoin kuin vaikkapa suurilla metsäyhtiöillä on.
– Näyttää, että tästä on tulossa maan tapa. Pohjoisen yhteismetsät etsivät sellu- ja sahateollisuuden sijaan tällaisen ostajan, joka ei osaa vahtia tarkemmin, mitä heille toimitetaan.
Myös Inarin energiayhtiön Inergian on aiemmin epäilty polttavan ikimetsää energiaksi. Sekä Inergia että Inarin yhteismetsä ovat kiistäneet väitteet ja sanoneet, että hakkuut on tehty sertifikaattien ja lakien mukaan.
Liimataisen mukaan ikimetsän hakkaaminen energiakäyttöön on kuitenkin suhteellisen harvinaista. Hän pitää sitä myös tarpeettomana, vaikka osa energiayhtiöistä on perustellut, etteivät ne saa tarvittavaa puupolttoainetta muulta.
Hän toivoo, että valtio ja myös metsäteollisuus ratkaisivat tilanteen ohjaamalla arvokkaiden metsien omistajille rahaa suojelua varten.
Neve Oy:n Kristian Gullsten sanoo, että yhtiö aikoo vähentää polttoon perustuvaa energiantuotantoa merkittävästi lähivuosina. Hänen mukaansa yhtiö on jo investoinut sähkökattilaan, jota päästään käyttämään jo ensi vuonna.
Juttua muutettu 19.9. klo 11.13: Muutettu jutun väliotsikko muotoon, Inarissakin epäiltiin ikimetsän polttoa. Juttuun lisättiin myös, että Inarin yhteismetsä ja Inergia ovat kiistäneet ympäristöjärjestöjen tiedot.
