Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen seurantatutkimus koulujen kosteus- ja mikrobivaurioiden yhteydestä astmariskiin.
Helsingin yliopiston emeritusprofessori Juha Pekkanen on yllättynyt uusimman tutkimuksensa tuloksista.
Pekkanen tutki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudessa seurantatutkimuksessa ensimmäistä kertaa Suomessa koulujen kosteus- ja mikrobivaurioiden pitkäaikaisvaikutuksia oppilaiden terveyteen.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kodin kosteus- ja mikrobivaurio voi altistaa astman puhkeamiselle, mutta homekoulujen yhteydestä astman puhkeamisriskiin ei ole aiempia tutkimuksia.
Tulos on tämä: koulun kosteus- ja mikrobivaurio ei lisännyt oppilaiden riskiä sairastua astmaan.
– Oletin, että riski sairastua astmaan koulussa on pienempi kuin kodissa. Kouluissa on tehokkaampi ilmanvaihto ja siellä vietetään huomattavasti vähemmän aikaa kuin kotona. Se, että mitään yhteyttä ei näkynyt, oli vähän yllättävää, Juha Pekkanen sanoo.
Oireita voi tulla, mutta ei pysyvää haittaa
Tutkimuksessa oli mukana 110 suomalaista ala- ja yläkoulua, joista 44:ssä oli laajoja ja 38:ssa erittäin laajoja kosteus- ja mikrobivaurioita.
Kouluissa opiskeli tutkimuksen alkaessa vuonna 2004 yli 30 000 oppilasta, joiden terveyttä seurattiin kansallisista rekistereistä 16 vuoden ajan.
Seurannan aikana uusia astmoja todettiin 1 035 oppilaalla.
Astmaa ilmeni seurattavilla yhtä paljon riippumatta siitä, olivatko he koulussa altistuneet kosteus- ja mikrobivaurioille vai eivät.
– Tämähän ei merkitse sitä, etteivät kosteusvaurioisissa kouluissa ihmiset oireilisi tai että astmaatikkojen oireet eivät pahentuisi. Mutta tämän tutkimuksen mukaan siitä ei tule mitään pysyvää haittaa, Pekkanen sanoo.
Pitkäaikaisia haittoja saatettu yliarvioida
Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, oliko oppilailla lisääntynyttä astmariskiä erityisesti kouluvuosina verrattuna kouluvuosien jälkeiseen aikaan. Riskisuhteet olivat Pekkasen mukaan kouluaikana hieman korkeammat, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä.
– Voisi kuvitella, että jos astma on puhkeamassa, se tulisi ilmi erityisesti sinä aikana, kun altiste on päällä. Eli silloin, kun opiskelee koulussa, jossa on kosteus- ja mikrobivaurioita. Mutta siinäkään ei ollut yhteyttä.
Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen sellaisia lapsia, joilla oli ennen koulun alkua ollut hengitystielääkkeiden käyttöä, mutta ei vielä todettua astmaa.
– Voisi ajatella, että he olisivat erityisen herkkä ryhmä kosteusvaurion vaikutukselle. Heillä oli kyllä korkeampi riski saada astma myöhemmin, mutta siinäkään ei ollut mitään yhteyttä kouluun. Oli sama olivatko he olleet homeisessa koulussa vai eivät.
Juha Pekkasen mukaan uusien tulosten valossa näyttää siltä, että julkisten rakennusten kosteus- ja mikrobivaurioiden pitkäaikaista vaikutusta terveyteen on aiemmin yliarvioitu.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
