EU on laatimassa uutta Venäjän vastaista pakotepakettia ja osana sitä kiellettäisiin venäläisen nesteytetyn maakaasun, eli LNG:n vienti EU-satamien kautta kolmansiin maihin.
Tulevan EU:n 14. pakotepaketin sisällöstä kertoo muun muassa Politico.
Toistaiseksi Bryssel on kieltänyt venäläisen kivihiilen, öljyn ja öljytuotteiden ostamisen Venäjältä, mutta se ei ole aiemmin koskenut Venäjän LNG:hen. Nytkään EU ei ole ajamassa LNG:n täyskieltoa.
Ilman täyskieltoa vaikutus ei ole suuri
Talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta sanoo Ylen aamussa, että EU-tasolla ei ole poliittista tahtoa puuttua koko LNG-tuonnin kieltämiseen.
Syynä on se, että Euroopassa tietyt valtiot ovat edelleen LNG:stä riippuvaisia. Valtioilla hän viittaa Itä-Euroopasta löytyviin maihin sekä suurista maista muun muassa Espanjaan.
Sen vuoksi hän arvioikin, että yksinään LNG-pakotteen vaikutus ei tulisi olemaan kovin suuri, vaan yksi puro muiden joukossa.
– Koko paketti on hyvin konservatiivinen tai varovainen.
Johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta kertoo, että LNG:n jälleenviennin arvo Euroopan unionin kautta on noin pari miljardia euroa vuodessa. EU:n kokonaistuonnissa sen sijaan kyse olisi noin kahdeksasta miljardista.
Vuorio pitää kuitenkin EU:n aloitetta perusteltuna ensiaskeleena eikä varsinkaan Suomelle hankalana toteuttaa. Suomi on kannattanut jopa täyskieltoa.
EU-maat ovat onnistuneet vähentämään venäläisen energian käyttöä
EU-maat ovat pyrkineet pääsemään Venäjän energiasta eroon. Politicon mukaan EU on vähentänyt riippuvuuttaan Venäjästä kaasuntuonnin suhteen noin kahdella kolmasosalla Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen.
Vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista kertoo Ylen aamussa, että vuoden 2021 lopussa ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista 40 prosenttia EU:n käyttämästä kaasusta tuli Venäjältä.
– Ajateltiin että tämä on sellainen riippuvuus, josta EU-maat ei koskaan pääse eroon.
Viime vuonna kahdeksan prosenttia EU:n käyttämästä kaasusta tuli putkea pitkin Venäjältä, hän jatkaa.
– Tämä osoittaa sen, että kyllä EU:ssa pystytään todella dramaattisiinkin toimiin.
Petri Vuorion mukaan kaasun tuonnin romahduksesta kertoo myös Venäjän kaasujätti Gazpromin tuore tulosjulkistus, joka osoitti 6,3 miljardin tappiota viime vuodelle.
– Se oli heillä ensimmäinen negatiivinen tulos yli 20 vuoteen. Ja syy oli tämä Euroopan kaasun viennin päättyminen.
Yleisesti pakotteet toimivat, mutta eivät lopeta sotaa
Laura Solanko kertoo, että pakotteet ovat keskeisessä roolissa, kun pyritään rajoittamaan Venäjän kykyä käydä sotaa.
Solangon mukaan olisi hyvä ajatella, että talouspakotteet ovat oleellinen osa sitä koko pakettia, millä vastataan Venäjän aggressioon. Pakotteiden ohella tarvitaan myös diplomaattisia toimia, kansalaisjärjestötoimintaa sekä suoraa rahallista että materiaalitukea Ukrainaan, hän kertoo.
– Se, mitä pakotteilla saadaan aikaan, on se, että Venäjän on paljon vaikeampi ja hankalampi saada länsimaisia komponentteja ja teknologiaa, mitä venäläinen sotateollisuus kaipaa, Solanko yksilöi.
Venäjä onkin joutunut korvaamaan sitä kiinalaisella ja iranilaisella teknologialla.
EK:n johtaja Petri Vuorion mukaan pakotteet ovat tuottaneet piikin lihaan Venäjän taloudelle.
– Vaikka pakotteet eivät valitettavasti lopeta sotaa, se ei silti poista niiden merkitystä, Vuorio sanoo.
Esimerkkinä onnistuneista pakotteista Vuorio mainitsee finanssisektorin pakotteet.
– Koko maailmassa on syntynyt semmoinen käsitys, että jos rikkoo Yhdysvaltain pakotteita, niin putoaa dollarijärjestelmästä.
Venäjän talous kasvussa, mutta se ei kerro koko kuvaa
Venäjän talous on pakotteista huolimatta jatkanut kasvussa bruttokansantuotteella mitattuna. Laura Solangon mukaan taustalla on se, että valtio pumppaa rahaa talouteen. Rahaa tarvitaan erityisesti sotateollisuuden tilauksiin ja armeijan kuluihin.
– Se on suurin yksittäinen selittäjä sille, että Venäjän talous tällä hetkellä kasvaa. Se ei tarkoita, että taloudella varsinaisesti menisi hyvin.
Solangon mukaan normaalioloissa hyvinvoinnin kanssa korreloiva bruttokansantuote on sotaa käyvässä taloudessa huono mittari.
– Kasvuluvut eivät tarkoita, että pakotteet olisivat tyhjänpäiväisiä.
Talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta kertoo, että pakotteilla on saatu vaikutuksia koko talouden rakenteisiin. Hänen mukaansa Venäjällä tulee olemaan lähitulevaisuudessa hirveän suuria haasteita talouden kanssa.
– Talouskasvu on sellaista, että se ei ruoki Venäjän talouden tulevaa kehitystä. Investoinnit ovat puuttuneet jo jonkin aikaa ja tulevat puuttumaan tulevaisuudessakin.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT ennusti äskettäin, että Venäjän talouskasvu on hidastumassa.
