Syyskuun alussa Suomessa oli myymättä 5 000 valmista uutta asuntoa. Näin arvioi valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä.
Esimerkiksi Suomen suurimmalla asuntorakentajalla YIT:llä on tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen mukaan yhteensä 1 212 myymätöntä valmista asuntoa, joista 867 Suomessa.
– Uudet asunnot ovat tyypillisesti menneet asuntosijoittajille ja kun korot nousivat, asuntosijoittajat eivät enää ostaneet niitä. Sen takia kysynnän lasku on ollut selvästi voimakkaampaa uusissa asunnoissa kuin vanhoissa, Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa sanoo.
Asuntosijoittajien vähentynyt kysyntä näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla, missä myymättömien uusien asuntojen määrä on kasvanut merkittävästi.
Rakennusalan suhdanneryhmän tuoreen raportin mukaan myymättömien uusien asuntojen määrä on nyt poikkeuksellisen suuri ja asuntojen myyminen vie aikaa.
Tämän takia myös hiipunut uudisrakentaminen käynnistyy hitaasti.
Uudet asunnot alkavat käydä kaupaksi ehkä ensi keväänä
Milloin myymättömien uusien asuntojen kauppa lähtee elpymään?
– Tällä hetkellä näkymä on, että palautuminen on hidasta, mutta odotan, että ensi vuoden alkupuolella alkaa olla positiivisempia merkkejä uudisasuntojen myynnissä, PTT:n Holappa sanoo.
Myös Uudellamaalla ja Helsingissä toimivan Sp-Koti Urbaanien toimitusjohtaja Janne Paasimies arvelee, että menee ensi kevääseen ennen kuin uusien tyhjien asuntojen kauppa lähtee piristymään.
– Uusia rakennuskohteitahan ei ole oikeastaan aloitettu vähään aikaan, joten uusien asuntojen valmistumisessa tulee taukoa. Kyllä myymättömien asuntojen varasto silloin lähtee sulamaan, varsinkin kun korot ovat lähteneet laskuun.
Loppuvuosi mennään Paasimiehen mukaan vielä hiljaisissa merkeissä, kuten on menty koko kuluva vuosi.
Etukampanjat eivät ole toimineet odotetusti
Vaikka rakennusliikkeillä on ollut ennätysmäärä uusia asuntoja myymättä, ne ovat tähän asti olleet haluttomia laskemaan hintoja.
– Rakennusliikkeet eivät halua laskea hintoja, koska se voisi vaikuttaa tasearvoihin ja lainan saantiin. Ne pyrkivät myymään vanhan kannan, jotta voivat aloittaa uusia projekteja, Veera Holappa sanoo.
Sen sijaan ne ovat houkutelleet ostajia erilaisilla etu- tai kylkiäiskampanjoilla. Asunnon ostajille on luvattu kaupan päälle esimerkiksi sähköautoa tai muuttopalvelua.
Holapan mukaan rakennusliikkeiden kampanjat eivät ole merkittävästi piristäneet uusien asuntojen kaupankäyntiä.
Vuoden vastikkeet ja alennus kauppahinnasta voivat tehota ostajaan
Janne Paasimies uskoo, että jos ostaja saa vuoden vastikkeet kaupan päälle, sillä voi olla jo merkitystä kaupan syntyyn.
– Aika moni ostaja laskee omia kuukausittaisia kulujaan ja laskelmaa helpottaa, jos on tarjottu esimerkiksi vuoden vastikkeet kaupan päälle.
Esimerkiksi SRV tarjoaa tällä hetkellä eräästä rakenteilla olevasta uudiskohteesta asunnon ostaville ilmaiset hoitovastikkeet vuodeksi.
Viime aikoina rakennusliikkeet ovat alkaneet vauhdittaa uusien asuntojen myyntiä myös suoraan hintoja pudottamalla.
– Rakennusliikkeet mainostavat, että hintoja on alennettu tietty prosentti- tai euromäärä, ja kyllä se yleensä tepsii aika hyvin, Paasimies sanoo.
Esimerkiksi Pohjola Rakennus tarjoaa tiettyjen uudiskohteiden asuntojen velattomasta kauppahinnasta kymmenen prosentin alennuksen ja vuoden vastikkeet kaupan päälle.
– Tällä hetkellä uudiskohteissa on ostajan markkinat, joten toki asiakkaiden kannattaa myös suoraan kysyä hinnan alennusta, Paasimies neuvoo.
– Kun hintoja lasketaan, niin yleensä kauppa lähtee pikkuhiljaa liikkeelle.
Taloyhtiölainat ja vuokratontit karkottavat ostajia
Taloyhtiölainoissa on yksi iso syy siihen, miksi uudet asunnot eivät käy kaupaksi.
– Asiakkaat pelkäävät tällä hetkellä, että he joutuvat maksamaan toisten yhtiölainaosuuksia, jos kohteen kaikkia asuntoja ei saada myytyä, Janne Paasimies sanoo.
Myös uudiskohteiden monimutkainen hinnoittelu mietityttää ja hämmentää ostajia.
– Uuden asunnon kokonaishinnan ja kuukausittaisten vastikekulujen hahmottaminen on tehty aivan liian vaikeaksi, Paasikivi huomauttaa.
Uusien asuntojen kauppaa jarruttaa tällä hetkellä sekin, että uudiskohteissa on huomattavan paljon myynnissä pieniä asuntoja.
– Puolet tarjonnasta on yksiöitä ja kaksioita, vaikka tällä hetkellä kysytään etenkin perheasuntoja, Paasimies kertoo.
– Uudiskohteita on myös rakennettu paljon vuokratonteille, joita ostajat tällä hetkellä välttelevät. Etenkin, jos on kyse yksityisten omistamista vuokratonteista. Esimerkiksi kaupungit, seurakunnat ja säätiöt mielletään turvallisiksi vuokratonttien omistajiksi.
Eniten uusien asuntojen kauppaa tällä hetkellä vaikeuttaa kallis hintataso. Asuntoa etsivät laskevat nyt aiempaa tarkemmin asumismenojaan ja päätyvät uusien asuntojen sijaan vanhoihin asuntoihin, joihin pääsee edullisemmin käsiksi.
– Olemme jättäytyneet pois joistain uudiskohdeprojekteista, jos olemme todenneet, ettei huoneistoille ole alueella kysyntää tai huoneistot ovat liian kalliita alueen muuhun hintatasoon nähden, Paasimes toteaa.
<yle-shortcode-areena data-description=”Asuntomarkkinoista keskusteltiin Ylen aamussa muutama viikko sitten. Keskustelemassa Hypon pääekonomisti Juho Keskinen ja PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa. ” data-id=”1-71836632″>
</yle-shortcode-areena>
