Hallituksen jäsen, jonka jääviydestä äänestettiin, syytti yhtä loppusuoralle edennyttä rehtorin paikkaa hakenutta epäasiallisesta kohtelusta noin vuosi sitten.
Ylen saamien tietojen mukaan Oulun yliopiston hallitus äänesti yhden hallituksen jäsenen jääviydestä ennen uuden rehtorin valintaa.
Äänet jakautuivat äänestyksessä tasan 5–5. Puheenjohtaja Mikko Ayubin ääni lopulta ratkaisi. Henkilö sai osallistua rehtorin valintaa koskevaan äänestykseen.
Oulun yliopiston uuden rehtorin valinta nousi puheenaiheeksi, kun kolme hallituksen jäsentä ilmoitti erostaan pian sen jälkeen, kun uusi rehtori julkistettiin.
Eronneet jäsenet eivät ole kommentoineet eron syitä julkisuuteen.
Yhtäaikainen ero on kuitenkin herättänyt kysymyksiä. Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jussi Kivistö arvioi aiemmin Ylen haastattelussa, että ero vaikuttaa protestilta tai epäluottamuksen osoitukselta.
Taustalla syytöksiä epäasiallisesta kohtelusta
Hallituksen jäsen, jonka jääviydestä äänestettiin, syytti yhtä loppusuoralle edennyttä rehtorin paikkaa hakenutta epäasiallisesta kohtelusta noin vuosi sitten.
Asiaa on käsitelty myös julkisuudessa.
Yliopisto tilasi väitteiden takia ulkopuoliselta taholta selvityksen, jossa kuultiin molempia osapuolia. Sen lopputulosta ei ole julkistettu.
Oulun yliopiston häirintä- ja kiusaamistapausten käsittely on ollut julkisuudessa esillä aiemmin tänä vuonna. Henkilöstö on kritisoinut yliopiston hallinnon tapaa hoitaa niitä.
Yliopiston kaikkien työntekijäryhmien pääluottamushenkilöiden mukaan yliopisto ei ole kohdellut työntekijöitä yhdenvertaisesti, eikä puuttunut osoitettuihin epäkohtiin häirintä- ja kiusaamistapausten käsittelyssä.
Asiaa kommentoidaan, kun pöytäkirja julkinen
Yle tavoitti puheenjohtaja Ayubin. Hän ei kommentoi tapausta tässä vaiheessa.
– Kommentoin kokouksen kulkua sitten, kun pöytäkirja on julkinen.
Myös hallituksen jäsen, jonka jääviydestä äänestettiin, kertoi Ylelle kommentoivansa asiaa sen jälkeen, kun kokouksen pöytäkirja on julkistettu. Sitä odotetaan julkaistavaksi ensi viikon aikana.
Yle ei tavoittanut rehtorin paikkaa hakenutta kommentoimaan tapausta.
Olisiko pitänyt jäävätä? Asiantuntija vastaa
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen kertoo, että tässä tapauksessa henkilö voi olla esteellinen, jos hänen puolueettomuutensa erityisestä syystä vaarantuu.
Tähän vetoaminen edellyttää kuitenkin painavaa syytä.
– Esimerkiksi työyhteisön eripura ei muodosta kuin äärimmäisen tulehtuneissa tilanteissa niin kutsutun julkisen vihamiehen asetelman, jolloin esteellisyys voisi tulla kysymykseen.
Voutilaisen mukaan yliopistoissa on tavanomaisesti hyvin voimakkaitakin näkemyseroja tieteen sisällöstä ja hallinnon toiminnasta. Jos esteellisyysperustetta käytettäisiin matalalla kynnyksellä, se voisi johtaa tilanteeseen, jossa yliopistossa toimivat olisivat esteellisiä asiassa kuin asiassa.
– En pysty ottamaan kantaa perusteisiin, kun ei ole tiedossa, millä perusteilla hallitus on äänestänyt jäsenensä esteellisyyden puolesta tai vastaan.
Voutilaisen mukaan yksittäinen myöhemmässä selvittelyssä aiheettomaksi ilmennyt väite epäasiallisesta kohtelusta ei vielä aiheuta esteellisyyttä, ellei taustalla ole muuta kärhämää.
Voutilainen huomauttaa, että esteellisyydestä äänestäminen voi tuntua ulkopuolisesta erikoiselta erityisesti tilanteessa, jossa useat toimielimen jäsenet ovat olleet esteellisyyden kannalla.
– Osa hallituksen jäsenistä on objektiivisesti arvioinut henkilön esteelliseksi, koska he ovat äänestyksessä olleet esteellisyyden kannalla. Toimielimen tulisi lähtökohtaisesti toimia siten, että esteellisyyttä ei ratkaista äänestämällä, mutta näinkin tapahtuu toisinaan.
Tiedätkö aiheesta enemmän? Voit olla yhteydessä toimittajaan sähköpostilla henna.korkala@yle.fi. Viestit käsitellään luottamuksella.
