Uutuuskirjan mukaan Marin alkoi keskustella lähipiirinsä kanssa Suomen Nato-jäsenyydestä yli puoli vuotta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Entinen pääministeri Sanna Marin (sd.) muutti kantaansa Suomen Nato-jäsenyydestä jo hyvissä ajoin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Näin kertoo tiistaina julkaistava toimittaja Salla Vuorikosken kirja Poikkeuksellinen pääministeri.
Kirjassa SDP:n silloinen ministeriryhmän sihteeri Matti Niemi ja valtiosihteeri Henrik Haapajärvi kertovat keskusteluista, jotka ajoittuvat kesään 2021.
– Sanna sanoi minulle, että hän on päätymässä johtopäätökseen, että Suomen tie on kohti Natoa. Hän kertoi ajattelevansa, että Suomesta pitäisi tehdä Naton jäsen, mutta se ei tulisi tapahtumaan kovin helposti tai nopeasti, Niemi kertoo teoksessa.
Kirjan mukaan keskeistä oli, miten SDP:n kanta asiassa saataisiin muutettua. Vastikään hyväksytyssä puolueohjelmassa korostettiin vielä Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta.
Marin ja Niemi hahmottelivat keskustelussa, että puolue voisi muuttaa kantaansa puoluekokouksessa syksyllä 2023.
Niemi luonnosteli Powerpoint-tiedostoon askeleita projektin edistämiseksi. Tiedoston nimi oli Projekti Nipsu, koska Marinin kabinetti huvitti itseään muumimeemeillä ja Nipsun nimi alkoi samalla alkukirjaimella kuin Nato.
– Mietimme, ketkä olisivat keskeisiä henkilöitä puolueessa viemään tätä eteenpäin, Niemi kertoo kirjassa.
Sanna Marin ei itse antanut kirjaan haastattelua.
Kahdessa vaalikaudessa Natoon
Marinin hallituksen valtiosihteeri Haapajärvi muistelee myös Nato-keskustelua, joka käytiin pienessä porukassa kesällä 2021.
Keskustelun aiheena oli Nato-jäsenyyden aikataulu. Haapajärven arvio tuolloin oli, että liittyminen veisi kaksi vaalikautta.
– Sanna toivoi nopeampaa. Loppuarvio taisi olla se, että jäsenyys olisi noissa oloissa vaatinut kirjausta hallitusohjelmaan ja koko ulkopoliittisen johdon tukea – eli 2024 valittavan presidentin Nato-myönteisyyttä, Haapajärvi sanoo kirjassa.
Vuorikosken mukaan on mahdotonta tietää, mitä Marin eri vaiheissa ajatteli Nato-jäsenyydestä. Hänen arvionsa mukaan Marin kuitenkin tiesi, mitä oli edessä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.
Kirjan mukaan Nato-tien tukkeena oli SDP:n kannan lisäksi presidentti Sauli Niinistö, joka oli korostanut hyökkäyssotaan asti aktiivista vakauspolitiikkaa. Termillä viitattiin Suomen linjaan, jolla pyrittiin lievittämään varsinkin suurvaltojen jännitteitä.
Aktiiviselta vakauspolitiikalta putosi pohja pois, kun Venäjään ei voinut enää vähimmässäkään määrin luottaa.
Marin ja Niinistö antoivat julkisuuteen varovaisia kommentteja Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Kansa kuitenkin käänsi kelkan nopeasti.
Yle julkaisi mielipidemittauksen Suomen Nato-jäsenyydestä vain kaksi päivää Venäjän hyökkäyksen jälkeen. 53 prosenttia suomalaisista ilmoitti kannattavansa jäsenyyttä, kun Helsingin Sanomien kyselyssä paria kuukautta aiemmin osuus oli ollut 28 prosenttia.
Kirjassa annetaan ymmärtää, että Niinistö suhtautui Nato-jäsenyyteen varovaisemmin kuin Marin. Jännitteisestä suhteesta huolimatta Marin ja Niinistö pelasivat Nato-jäsenyysprosessissa yhteen, kertovat kirjaan haastatellut lähteet.
Demarit huolissaan Marinin osaamisesta
Useat demarit olivat huolissaan Marinin ulkopoliittisesta osaamisesta ennen Suomen liittymistä Natoon.
Huolta kantoivat kirjan mukaan ainakin entinen puheenjohtaja Antti Rinne, Eero Heinäluoma, Kimmo Kiljunen ja Erkki Tuomioja. Marin oli tunnettu sisäpoliitikkona, joka nousi pääministerin asemaan puolueen ulkopolitiikan vaikuttajien ulkopuolelta.
SDP:ssä oli kirjan mukaan toteutettu ohjenuoraa, jonka mukaan Venäjää koskevia lausuntoja piti miettiä vähintään kolmeen kertaan. Saman ohjenuoran omaksui myös Niinistö, jolla oli läheiset välit Tuomiojaan.
Puolueen ulkopoliittisten vaikuttajien oli vaikeaa saada kontaktia Mariniin. Kirjassa kerrotaan tapauksesta, jolloin Kiljunen kutsui Marinin viettämään loppiaisiltaa 2022 muiden ulkopolitiikan vaikuttajien kanssa rivitaloonsa Vantaalle. Tarkoituksena oli puhua ulkopolitiikasta.
Marin ilmoitti loppumetreillä esteestä saapua paikalle, minkä konkarit kokivat ”märkänä rättinä”.
Lopulta tapaaminen järjestyi eduskunnassa. Marin oli paikalla 45 minuuttia. Välillä pääministeri otti vastaan puheluita, eikä vaikuttanut kiinnostuneelta keskustelun aiheesta.
Kirjan mukaan tapaaminen herätti konkareissa huolta Marinin ajattelusta.
