Useat Ylläksen mökkiläiset ovat vaihtaneet virallisen asuinpaikkansa Kolariin päästäkseen vaikuttamaan tulevissa kuntavaaleissa. Mökkiläisiä hiertää erityisesti läheinen kaivoshanke ja hankaluudet muuttaa vapaa-ajan asuntoja vakituisiksi.
Yksi heistä on äkäslompololainen vapaa-ajan asukas Pekka Karilainen. Hän kertoo, että yksi syy muuttaa kirjat Ähtäristä Kolariin oli päästä äänestämään kuntavaaleissa.
– Jokainen ääni on tärkeä, ja äänestämällä on mahdollisuus vaikuttaa.
Kuntaliiton tutkimuspäälliköllä Marianne Pekola-Sjöblomilla on pitkä kokemus kuntavaaleista. Hänen mielestään kirjojen vaihtaminen mökkipaikkakunnalle pelkästään äänestämisen takia ei ole yleinen ilmiö.
Pekola-Sjöblomin mukaan asiasta ei ole tutkimustietoa, mutta hän arvioi kiinnostuksen mökkikuntien asioihin koskettavan pienempiä kuntia, joissa on merkittävä määrä pidempiä aikoja vapaa-ajan asunnollaan asuvia ihmisiä.
– Heitä kiinnostavat mökkikunnan asiat liittyvät yleensä esimerkiksi kaavoitukseen, teiden hoitoon, kunnallistekniikkaan, vesi- ja lämpöhuoltoon sekä harrastusmahdollisuuksiin, Pekola-Sjöblom sanoo.
Äkäslompolossa suurimman osan vuodesta
Eläkkeellä olevien Pekka ja Maija-Liisa Karilaisen toinen koti on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä. Karilaiset asuvat vapaa-ajan asunnollaan Ylläksellä 6–8 kuukautta.
Pekka Karilaisen mieltä painaa kaivosasian lisäksi vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi.
Vuoden alussa voimaan astuneen uuden rakentamislain myötä Karilaiset hakivat vastikään Kolarin kunnalta poikkeamislupaa vuonna 2023 rakennetulle vapaa-ajan asunnolleen. Rakennuslautakunta ei kuitenkaan myöntänyt sitä.
Lautakunta perusteli poikkeamisluvan epäämistä muun muassa loma-asumiseen tarkoitetun alueen infrastruktuurin, esimerkiksi tiestön ja jätehuollon, kuormittumisella.
Ylläksen luontoa ja vapaa-ajan asukkaiden etuja vaalivan Ylläksen ystävät ry:n puheenjohtaja Markku Piippo sanoo, että kiinnostus muuttaa Kolariin on kova, mutta siitä ei ole tietoa, kuinka moni toiveen lopulta toteuttaa.
Useat eri lähteet kertoivat Ylelle tietävänsä monia vaalien vuoksi Kolariin kirjansa – joko väliaikaisesti tai pysyvästi – muuttaneita, mutta tarkkaa lukumäärää ei tiedä kukaan.
Piippo kertoo, että kunnalta on pyydetty selkeää ohjetta, miten tulee toimia, jos vapaa-ajan asukas haluaa muuttaa Kolariin vakituisesti. Sitä ei kuitenkaan ole tehty.
Kunnanjohtaja: ”Haluamme muuttajia kuntaan”
Kolarin kunnanjohtaja Markku Vehkaoja vakuuttaa, ettei kunta torppaa tahallaan juuri mökkiläisten muuttohaaveita.
Moni mökkiläinen on kokenut hankalaksi saada läpi muutosta vapaa-ajan asunnoista vakituiseksi, mutta Vehkaojan mukaan kunnassa mennään lainmukaisesti.
– Tahtotila kunnassa on se, että ilman muuta haluamme muuttajia kuntaan. Se takaa palvelut, Vehkaoja sanoo.
Tarkkaa tilastotietoa Ylläksellä vapaa-ajan asunnoissa asuvista asukkaista ei ole, koska heidät lasketaan Kolarin kirkonkylän asukaslukuun. Kolari on noin 4 000 asukkaan kunta.
Tuoreen mökkibarometrin mukaan suomalaisten mökkeilyinto on palannut koronaa edeltävää aikaan. Mökeillä vietettiin viime vuonna keskimäärin 85 vuorokautta eli noin kolme kuukautta.
Teollinen Kolari vastaan matkailusta elävät tunturikylät?
Ylläksen ystävät ry:n puheenjohtaja Markku Piipon mukaan moni vapaa-ajan asukas kokee, että kunta suhtautuu nuivasti mökkiläisten vastaanottoon.
Tunturikylien asukkaat ja mökkiläiset kokevat Piipon mukaan lisäksi, että kunta on kahtiajakautunut: tunturikylät ja turismi vastaan teollinen Kolari.
– Olemme hämmästyneitä. Olisimme tuomassa veroeuroja kuntaan ja vastineeksi haluamme sanoa sanamme kunnassa, Piippo sanoo.
Kolarin kunnanjohtaja Markku Vehkaoja ei vahvista näkemystä kunnan kahtiajakautumisesta.
– En halua nähdä asiaa niin, että elinkeinot, alueet ja asukkaat laitettaisiin vastakkain.
Pekka Karilainen toivoo uudelta kunnanvaltuustolta sopuisampaa päätöksentekoa, ettei tulisi kahtiajakoa.
– Toivon nuorten pääsevän esiin: he ovat paljon avarakatseisempia.
Hänen mielestään Ylläs on Kolarin syömähammas.
– Täällä on paljon rahaa tuovia asiakkaita, Karilainen sanoo.
