Maapalloamme suojaa geomagneettinen kenttä. Mikäli se pettää, avaruussäteilyä voi päästä maahan. Tämän tutkimiseen myönnettiin jättipotti.
Oulun yliopistolle myönnettiin ensimmäistä kertaa arvostettu, kymmenen miljoonan euron rahoitus avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimukselle.
– Kova työ jatkuu. Itse asiassa se vasta alkaa tästä, sanoo rahoituksen saanut avaruusfysiikan tutkija Ilya Usoskin.
Oulun yliopiston tutkija sai rahoituksen yhdessä kolmen muun tiimin kanssa: muut tiimit olivat Helsingistä, Itävallan Wienistä ja Saksan Potsdamista. Rahoitus tuli Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä (European Research Council), joka myöntää rahoitusta huippututkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen uraauurtavaan tutkimukseen.
Tämä juttu avaa neljän kysymyksen kautta, mistä oikein on kyse.
1. Miksi geomagneettista kenttää tutkitaan?
Geomagneettinen kenttä suojaa maapalloamme vaaralliselta avaruussäteilyltä. Joskus suojaus voi kadota ja tämä avaisi vaaralliselle avaruussäteilylle pääsyn Maahan.
Jos näin kävisi, se vaikuttaisi yhteiskuntaamme erityisesti teknologian näkökulmasta. Vaarallinen säteily vaikeuttaisi viestintää, kun vaikutukset kohdistuisivat esimerkiksi satelliitteihin ja avaruusaluksiin.
Tästä voisi aiheutua myös voimakkaita säteilyvaikutuksia elinympäristöömme.
– Luomme yhtenäisen mallin aurinko–maa-järjestelmästä, sellaista ei ole aiemmin ollut. Yritämme ymmärtää tällaisten harvinaisten tapahtumien alkuperää ja mahdollisia seurauksia, Usoskin kertoo.
2. Voiko elinaikanamme ympäristöömme tulla vaarallista avaruussäteilyä?
Joitakin merkkejä Maan magneettikentän epätavallisesta käyttäytymisestä on jo nähtävillä. Se voi olla merkki tulevasta magneettikentän heikkenemisestä – tai sitten ei. Kuitenkaan nykyihmisten ei tarvitse olla asiasta huolissaan.
Usoskin arvelee, että kuluu vähintään muutama vuosisata ennen kuin geomagneettinen kenttä muuttuu niin, että vaarallinen avaruussäteily voisi saavuttaa Maan.
– Teemme tutkimusta ollaksemme valmistautuneita. Meidän on ymmärrettävä täysin, kuinka monimutkainen aurinkojärjestelmä käyttäytyy ja siitä meidän tutkimuksessamme on kyse.
3. Kuinka harvinaista on saada tällainen rahoitus?
Tällaisen apurahan saaminen on hyvin harvinaista ja haastavaa. Näitä myönnetään joka vuosi muutama kymmenen Euroopan tutkimusryhmille.
– Tämä on suurin ja luultavasti yksi arvostetuimmista eurooppalaisista tutkimusrahastoista. Olemme iloisia, että meidät valittiin rahoituksen saajaksi.
Usoskin muistelee, että kymmenen vuoden aikana ainoastaan muutamat tutkimukset Suomessa ovat saaneet vastaavanlaisen rahoituksen. Oulun yliopistolle tällainen rahoitus on ensimmäinen.
4. Mitä rahalla tehdään?
Palkataan lisää tieteen tekijöitä seuraavan kuuden vuoden ajalle. Tutkimukseen tulee mukaan niin opiskelijoita kuin myös maailmanluokan asiantuntijoita. Tavoitteena on myös kouluttaa nuorta tutkijasukupolvea.
Tutkimuksessa tehdään yhtenäinen malli aurinko–maa-järjestelmästä eri olosuhteissa. Tämä avaa uusia polkuja myös muille tutkimusaloille, kuten eksoplaneettafysiikalle ja evoluutiobiologialle.
Kuuden vuoden jälkeenkin tutkimusta jatketaan.
Usoskin tietää, että rahoituksen saaminen tietää paljon työtä. Siinä astutaan tutkimattomalle tutkimuskentälle, eikä vastaavaa ole aiemmin tehty.
– Olemme edelläkävijöitä. Kukaan ei tiedä, mitä odottaa tutkimustuloksilta.
