Opiskelijamäärien jatkuva kasvu ja joidenkin rakennusten teknisen käyttöiän päättyminen olivat merkittäviä tekijöitä remontin tarpeelle.
Merja Siirilä,
Antti Haavisto
Vaasan yliopisto on saanut päätökseen mittavan ja useassa osassa toteutetun kampusremonttinsa.
Vuonna 2001 rakennettu Tritonia ja 1994 valmistuneet Tervahovi ja Luotsi eivät ehkä iältään kuulosta vanhoilta rakennuksilta, mutta rakennustekninen kunto vaati päivitystä.
– Tämä todellakin lähti ihan konkreettisesta tarpeesta putkistoineen ja viemäröintineen. Lisäksi oli monta asiaa, joka oli huomioitava terveyssyistä. Modernit opetuskäytänteet vaativat myös erilaista toimintoa, mitä 1990-luvun alussa on ollut, Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen kertoo.
Hankkeen viimeisessä vaiheessa uudistettiin esimerkiksi Tervahovi, josta on tehty tiloiltaan muunneltavampi ja monikäyttöisempi opiskelun talo.
– Tervahovi on muuttunut perustavanlaatuisesti, modernisoitunut. Olemme tehneet valtavan määrän korjaustyötä, Martikainen kertoo.
Tritonian pitkiä käytäviä kulkiessa näkee, että materiaaleissa ja ratkaisuissa ei ole tingitty. Umpipuuta on paljon ja yhteisiä suuria ja avaria loosseja entistä enemmän. Muutos näkyy jo pääovelta, joka on tehty nyt automaattiseksi ja esteettömäksi.
Laadukkailla ratkaisuilla on myös hintansa: koko useassa osassa toteutettu kampusalueen uudistus on tullut maksamaan 50 miljoonaa euroa
Pohjakerroksen ravintola Mathildaa on myös laajennettu. Se yhdistää Tervahovin sisältä toimistorakennus Ankkuriin. Muutos on suuri.
Kampuksen viihtyisyyttä on parannettu myös taiteen avulla. Vaasalainen varatuomari ja taiteen keräilijä Pekka Lind on lahjoittanut yliopistolle yli 80 teosta, joista 12 on Nandor Mikolan akvarelleja. Teokset on sijoitettu Tervahovin uudistettuihin opiskelijatiloihin.
Allianssin kautta toimijoita
Kampushanke toteutettiin allianssimallilla, joka perustuu yhteiseen sopimukseen hankkeen päätoimijoiden välillä.
Vaasan Merikampus -allianssin muodostivat Vaasan Merikampus Oy, Arkkitehtitoimisto K2S Oy, Granlund Pohjanmaa Oy, Ramboll Finland Oy ja PEAB Oy.
Allianssi mahdollisti sen, että kiinteistöt ostettiin takaisin Suomen yliopistokiinteistöiltä.
– Kampus-hankkeen uudistuksen aikana pelkästään vuokrakulut, mitä olisimme maksaneet, olisivat olleet noin neljätoista miljoonaa euroa, Martikainen kertoo.
Arkkitehtitoimisto K2S:n arkkitehti Kimmo Lintula korostaa Vaasan yliopiston kampuksen ainutlaatuista sijaintia merenrannassa.
– Tavoite oli vahvistaa sitä, että merellisyys olisi osa tätä koettavaa kampusta jatkossa. Nämä kolme erillistä rakennusta nivottiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Huolehdittiin siitä, että täältä on pitkiä näkymiä aina Wolffintien nurkilta tuonne meren rantaan, Lintula kertoo.
Puun käyttö oli keskeinen elementti remontissa. Puu korostaa paikan merellistä historiaa ja suomalaisten rakasta materiaalia.
– Se on meille arkkitehteinä hyvin läheinen materiaali, mutta sitä on käytetty laivanrakentamisessa, ja tietenkin laivoilla on tehty löytöretkiä ja pieni lisämauste tulee sitä kautta, Lintula kertoo.
Remontti oli arkkitehdeille monin tavoin haastava, mutta myös opettavainen prosessi. Yhteistyö yliopiston ja muiden toteuttajien kanssa oli avainasemassa, ja projektissa pidettiin useita osallistavia työpajoja. Vaikka projektia varjostivat koronapandemia ja Euroopassa syttynyt sota, saatiin projekti valmiiksi.
– Tässä on testattu epävarmuuden sietokykyä, mutta hyvällä yhteistyöllä on päästy todella hienoon lopputulemaan, Lintula toteaa.
Remontissa kiinnitettiin erityistä huomiota tilojen saavutettavuuteen ja käyttäjäystävällisyyteen.
Akustiset ratkaisut on suunniteltu niin, että tiloissa on erilaisia äänimaisemia. Tavoitteena oli luonnollinen ja miellyttävä oppimisympäristö.
– Meille on tärkeätä, että täällä on hyvin erilaisia paikkoja, että on myös paikkoja, joissa on kovempia pintoja ja sitä kautta se äänimaisema muodostuu luonnolliseksi, mutta ei kuitenkaan häiritseväksi, Lintula kertoo.
