Vaihtoehtofestivaalit ovat tulleet jäädäkseen isojen vakiintuneiden festareiden rinnalle. Järjestäjät uskovat, että pienet festivaalit tarjoavat vastapainoa suurtapahtumille.
Yleensä Sulkavan soutustadionilla seurataan suursoutuja, mutta lauantaina stadionin valtaa suomalainen vaihtoehtomusiikki.
Sulkavalla järjestetään kolmatta kertaa Ihmemaa, joka on jo noussut tunnetuksi vaihtoehtofestivaaliksi. Se ei ole hassummin yhden päivän tapahtumalta, jonne myydään parisataa lippua ja joka järjestetään 2 300 asukkaan kunnassa Etelä-Savossa.
Ihmemaan järjestäjät uskovat, että suosion taustalla ovat onnistunut ohjelma, ainutlaatuinen miljöö sekä pienen tapahtuman yhteisöllinen tunnelma.
– Meille on tärkeää mukava, kiireetön meininki ja rentous, mitä on monessa saamassamme palautteessa kiiteltykin. Pyrimme tekemään tapahtumasta kyläjuhlamaisen, promoottori Karri Kolehmainen sanoo.
Pienet vaihtoehtomusiikin festivaalit ovat nyt nosteessa ympäri Suomen. Kolehmainen arvelee, että ihmisiä kiinnostavat uudet tapahtumat sekä uudet erilaiset sijainnit.
– Moninaisuus on ehkä sitä, mitä ihmiset haluavat lisää, Kolehmainen sanoo.
Tänä vuonna Ihmemaassa esiintyy yhdeksän valtavirrasta poikkeavaa artistia, kuten kansainvälisesti menestynyt indiepop-artisti Jaakko Eino Kalevi sekä musiikkialan Teosto-palkinnolla palkittu instrumentaaliyhtye Tinyhawk & Bizzarro.
Yleisö haluaa myös pieniä tapahtumia
Elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFINin mukaan alalla on huomattu, että pienillä festivaaleilla on kysyntää ja niiden menestykseen uskotaan tulevaisuudessa.
LiveFINin arvion mukaan Suomessa järjestetään tänä kesänä noin 400 musiikkifestivaalia, joista valtaosa on alle 5 000 kävijän tapahtumia. Vaihtoehtomusiikkia ei ole tarjolla kovin monessa, mutta viime vuosina tarjonta on lisääntynyt.
Esimerkiksi Keski-Suomen Muuramessa on jo yli 20 vuotta järjestetty ilmiöksi tullutta Naamat-festivaalia. Nuorempia vaihtoehtofestivaaleja ovat muun muassa Mitäs Mitäs Mitäs -festivaali Pirkanmaan Urjalassa, maksuton Ilmiö Turussa sekä Kuusamossa toista kertaa järjestettävä Epäjohdonmukaisten tanssiaiset.
LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtisen mukaan pienet vaihtoehtofestivaalit ovat nousseet pysyväksi trendiksi isojen vakiintuneiden festareiden rinnalle.
Pienet festivaalit tarjoavat vastapainoa suurtapahtumille, kuten Taylor Swiftin tai Coldplayn kaltaisten kansainvälisten tähtien jättikonserteille. Lisäksi yleisö toivoo pieniä ja tiettyyn musiikkityyliin keskittyviä tapahtumia, Lahtinen sanoo.
– Pieniä festareita myös tulee ja menee. Niitä vähän kokeillaan, että mikä toimii, Lahtinen lisää.
Talkootyötä koko kylän voimin
Pieniä festivaaleja yhdistää usein se, että niitä järjestetään talkoohengessä tai yhdistyksen voimin ilman taloudellisen voiton tavoittelua.
Myös Ihmemaa toteutetaan Sulkavalla vapaaehtoistyöllä. Festivaalin taustalla on paikallinen kulttuuriyhdistys Ihmekollektiivi, joka haluaa edistää seudun kulttuurielämää.
Yhdistyksen puheenjohtaja ja Ihmemaan tuottaja Mirjam Reponen kertoo, että idea omasta festivaalista tuli siitä, että Itä-Suomessa ei ollut vastaavia tapahtumia.
– Täällä on täydelliset olosuhteet tällaiselle musiikkifestarille, Reponen sanoo.
Tapahtuman järjestäjät ovat sulkavalaisia tai Sulkavalta lähtöisin olevia ihmisiä. Heille on tärkeää toteuttaa festivaali omalla kotiseudulla.
Ihmemaa on tapahtumana verraten pieni, mutta se tuo paljon elämää pieneen kuntaan.
– Vaikka soutuja on pitkään järjestetty täällä ja majoituspaikka aina löytyy, se vaatii vähän järjestelyä. Se näkyy tuolla kylällä Ihmemaa-viikonloppuna, että porukkaa liikkuu aika paljon, Reponen sanoo.
Yleisön lisäksi talkoolaisia on riittänyt. Reponen naurahtaa, että koko perhe rekrytoidaan mukaan järjestelyihin, mutta soutupitäjässä on totuttu osallistamaan koko kylä.
– Täällä Sulkavalla on pitkät perinteet tapahtumien järjestämisestä, ja talkootyötä on totuttu tekemään yhdessä.
