Vain osa oppilaitoksista järjestää soveltuvuuskokeen sote-alalle. Jokainen koulutuksen järjestäjä voi päättää, järjestetäänkö soveltuvuuskoe vai ei ja millainen koe on.
Esimerkiksi Forssaan hakijat joutuvat soveltuvuuskokeisiin, mutta vaikkapa Keski-Uudenmaan Keudaan, Espoon Omniaan tai Etelä-Savon Eseduun hakevat eivät.
– Minusta soveltuvuuskoe on tosi tärkeä. Pystyy karsimaan, kuka tähän oikeasti sopii ja kuka ei, sanoo Niko Turpiainen, 16.
Hän opiskelee Forssan ammatti-instituutissa perustason ensihoitoa. Opinnot ovat vieneet jo ensimmäisenä vuonna käytännön työhön.
On pitänyt kohdata nopeita tilanteita, haasteita ja kuolemakin. Se vaatii Turpiaisesta tiettyä luonnetta.
– Rauhallisuutta, empatiaa ja tavallaan järjestelmällisyyttä.
Sanaa ”soveltuvuuskoe” käytetään liian heppoisin perustein
Tänä vuonna koko Suomessa sotealan perustutkinnossa soveltuvuuskokeita järjestetään 52. Määrä on pienentynyt viime vuodesta.
Psykologiliiton mukaan noin kolmasosa kokeista tilataan ulkopuoliselta taholta eli psykologilta tai muulta toimijoilta.
Osa oppilaitoksista järjestää kokeen itse, oman henkilökunnan pitämänä. Näin tehdään esimerkiksi Tavastiassa ja Hyriassa.
Käytännössä soveltuvuuskoe voi siis tarkoittaa hyvin erilaisia asioita, kuten psykologin pitämää testipäivää, tehtäviä tai omien opettajien haastattelua.
Opetushallitus on antanut pääsy- ja soveltuvuuskokeita koskevat aihiot, joita koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää. Ne määrittävät mitattavat asiat, arviointikriteerit, kokeen osat ja pisteytyksen.
Opetusneuvos Anne Ekrothin mukaan pääsy- ja soveltuvuuskokeilla halutaan ensisijaisesti tukea soveltuvien hakijoiden pääsyä koulutukseen.
Keskeistä on, että pääsy- ja soveltuvuuskokeen pisteyttäminen perustuu kaikille osapuolille tiedossa oleviin kriteereihin. Tavoitteena on lisätä hakijoiden yhdenvertaista kohtelua.
Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen sanoo, että soveltuvuuskoe-sanaa käytetään liian herkästi.
– Ei vielä tarkoita, että kyseessä on soveltuvuuskoe, jos valintojen yhteydessä tehdään haastattelu tai käytetään testejä.
Varsinainen soveltuvuuskoe olisi laajempi, kattava ja tutkimukseen pohjaava.
Toinen haaste soveltuvuuskokeissa on Lipsasesta se, että niissä ei aina määritellä, mitä soveltuvuus tietylle alalle oikeastaan on. Nyt monet oppilaitokset arvioivat valmiutta opintoihin, eivät alalle.
Asiantuntijoiden mukaan systeemi toimii
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan nykyinen käytäntö on melko toimiva.
Vaikka käytössä on erilaisia tapoja arvioida soveltuvuutta koulutukseen, opiskelijavalinnat ovat onnistuneet suhteellisen hyvin.
– Koulutuksen järjestäjät vaikuttavat olevan aika tyytyväisiä siihen, miten opiskelijavalinnat tällä hetkellä toteutuvat. Kovinkaan paljon kritiikkiä kentältä ei ole tullut, opetusneuvos Anne Ekroth sanoo.
Ekroth muistuttaa, että esimerkiksi yhteishaun kautta tulevat hakijat ovat nuoria. Moni kasvaa rooliinsa ja ammatin vaatimuksiin koulutuksen myötä.
Jo nyt SORA-lainsäädäntö antaa koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden peruuttaa opiskeluoikeus, kun koulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.
Tällaisia tapauksia on vain muutamia vuodessa.
On keskusteltu pitkään, pitäisikö sotealalle olla valtakunnallinen soveltuvuustesti. Soveltuvuustestit ovat mukana kirjauksena myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa.
Anne Ekroth huomauttaa, että valtakunnallisen, laajan testin kehittäminen vaatisi valtavasti aikaa ja resursseja. Myös kustannukset nousisivat suuriksi.
Forssassa tykätään kokeesta
Forssan ammatti-instituutin soteopinnoissa soveltuvuuskokeen tekee vuosittain noin 150 hakijaa. Osa heistä tulee yhteishaun, osa jatkuvan haun kautta.
– Olemme pitäneet kokeita todella hyvinä. Opiskelijat lähtevät työelämään ihan opintojen alkuvaiheessa, sanoo Forssan ammatti-instituutin opinto-ohjaaja Maria Arjoniemi.
Hän toteaa, että koe palvelee myös työelämää.
– Olemme näin katsoneet, että opiskelijat ovat soveltuvia alalle.
Forssassa koe tilataan ulkoiselta toimijalta. Se on opinto-ohjaajasta hyvä käytäntö. Sama toimija testaa eri oppilaitoksiin hakijoita läpi maan ja kriteerit ovat kaikille samat.
Soveltuvuuskoe tarjoaa Arjoniemen mielestä ensikontaktin hakijaan. Samalla selviävät mahdolliset tuen tarpeet.