Suurin osa aivoverenkiertohäiriön raskauden yhteydessä saaneista toipuu kuitenkin omatoimisiksi ja palaa työelämään.
Lääketieteen lisensiaatti Liisa Verhon väitöstutkimus todistaa ensimmäistä kertaa raskauteen liittyvien aivoverenkiertohäiriöiden lisääntyneen Euroopassa. Aiemmin niiden määrän on todettu kasvaneen Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Helsingin yliopistossa perjantaina tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan raskauteen liittyvät aivoverenkiertohäiriöt yli kaksinkertaistuivat Suomessa 30 vuoden tutkimusjakson aikana.
Tutkimuksen mukaan vuosina 1987–1991 aivoverenkiertohäiriöitä oli noin 11 sataatuhatta synnytystä kohden. Vuosina 2012–2016 määrä oli noussut hieman yli 25:een sataatuhatta synnytystä kohden.
Ikä ja verenpaine suurimmat riskitekijät
Yli 40-vuotiailla synnyttäjillä riski oli selvästi suurempi kuin alle 25-vuotiailla. Keskeisin riskitekijä on korkea verenpaine.
Iän ja kohonneen verenpaineen lisäksi aivoverenkierron riskiä lisäävät muun muassa tupakointi 12 raskausviikon jälkeen ja migreeni.
Aivoverenkiertohäiriön riski oli suurin synnytyksen yhteydessä sekä kahdesta kolmeen viikkoon synnytyksen jälkeen.
Lisäksi häiriön uusiutumisriski myöhemmissä raskauksissa on merkittävä.
Suurin osa toipuu omatoimisiksi
Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös aivoverenkiertohäiriön raskauden yhteydessä saaneiden toipumista pidemmällä aikavälillä.
Potilaiden pitkäaikaiskuolleisuus oli korkeampi ja sydän- ja verisuonisairaudet yleisempiä kuin terveillä synnyttäneillä.
Sairastuneista lähes kaikki toipuivat päivittäisissä toimissaan omatoimisiksi. Kuitenkin työelämässä heistä oli harvempi ja eläkkeellä useampi verrattuna muihin synnyttäneisiin.
Riskisynnyttäjille tukea neuvoloista
Vaikka raskauteen liittyvät aivoverenkiertohäiriöt ovat hyvin harvinaisia, niiden yleistymisen takia asiaan olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota raskauden aikana neuvolakäynneillä.
Varsinkin kohonneen verenpaineen asianmukainen hoitaminen on tärkeää.
Neuvolassa olisi hyvä käydä läpi odottajan verisuoniriskitekijät, kuten tupakointi, ylipaino, kohonnut verensokeri, kolesteroli ja verenpaine. Neuvolassa näihin asioihin olisi hyvä vaikuttaa elämäntapaneuvonnalla, Liisa Verho ehdottaa.
