Kreml on hankkinut yli 2,5 miljardia dollaria kultakaupasta Afrikassa, sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.
Yksi maista, jonka kautta rahaa päätyy Kremlin kassaan on Mali. Maassa toimivat aktiivisesti Venäjän Wagner-palkkasotilasjoukot.
Tiedot käyvät ilmi kansainvälisestä The Blood Gold Reportista.
Raportin mukaan Malissa toimii neljä länsimaista kultakaivosyhtiötä. Yksi näistä on Metso Oyj:n tuore yhtiökumppani, maailman toiseksi suurin kultakaivosyhtiö, kanadalainen Barrick Gold Corporation. Yhtiö toimii useassa Afrikan maassa ja eri puolilla maailmaa.
Kaivosteollisuuden laiteteknologiayhtiö Metso Oyj sopi syyskuussa Barrick Goldin kanssa merkittävän laitesopimuksen kuparikaivokselle Sambiaan.
Valtion enemmistöomisteisen Metso Oyj:n tiedotteessa hehkutetaan, miten Barrick Gold valitsi nimenomaan Metso Oyj:n yhtiökumppanikseen.
Länsimaiset yritykset ovat maksaneet veroina kaivostoiminnasta vuonna 2021 valtaan nousseelle Malin juntalle 10 miljoonaa dollaria kuukaudessa, Blood Gold Report kertoo, viitaten Yhdysvaltain tiedusteluraportteihin.
Barrick Gold on ollut kultakaivostoiminnallaan Malin juntan suurin rahoittaja.
Raportin mukaan yhtiö maksoi 206 miljoonaa dollaria juntalle vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Barrick Gold on kiistänyt jyrkästi kaikki The Blood Gold -raportin väitteet.
Maata hallitsevalla Malin juntalla on tiiviit yhteydet Wagner-palkkasotilasjoukkoon. Wagner tuli Maliin jo vuonna 2021. Vallankaappauksen jälkeen, elokuussa 2022, viimeiset ranskalaiset joukot lähtivät Malista.
Siitä lähtien Malin juntta on hallinnut väkivaltaisesti maata apunaan Wagner-joukot.
Viimeksi maaliskuussa Vladimir Putin ja Malin presidentti Assim Gota pitivät yhteyttä maiden välisistä bilateraalisista aiheista.
Myös Pohjois-Korea on virittänyt suhteita viime aikoina Malin valtiojohtoon.
Yle kysyi Metso Oyj:lta miten he kommentoivat esiin tulleita vakavia tietoja Barrick Goldin linkittymisestä Putinin sotakoneiston rahoittamiseen ja Wagner-toimintaan Malissa.
– Emme voi kommentoida asiakkaamme puolesta, toteaa lyhyesti yhtiön viestintä- ja brändijohtaja Helena Marjaranta Ylelle.
Metso myös itsevaltaisessa Uzbekistanissa – Venäjän naapurissa
Metso Oyj kertoi aiemmin huhtikuussa merkittävästä yhteistyösopimuksesta uzbekistanilaisen kaivosjätin Almalyk MCC:n kanssa. Metso Oyj toimittaa uuteen kuparisulattoon Uzbekistaniin prosessiteknologiaa
Samaan aikaan Uzbekistan ja Venäjä ovat naapurimaina tiivistäneet taloudellista yhteistyötä.
Maat päättivät presidenttiensä johdolla viime toukokuussa perustaa muun muassa uusia yhteisiä teollisuusalueita. Uzbekistanissa toimii jo tällä hetkellä kolmisentuhatta venäläistä yritystä.
Uzbekistan yrittää tasapainotella Venäjän, Kiinan ja länsimaiden kasvavan kiinnostuksen välissä. Uzbekistanilla on mittavat mineraalivarannot, kuten kultaa, pronssia ja uraania. Samalla maa yrittää vältellä lännen pakotteiden alle joutumista.
Uzbekistanin ihmisoikeustilanne on myös erittäin huono.
Maata johtaa itsevaltaisesti presidentti Shavkat Mirziyoyev, joka on tukahduttanut viime vuosina väkivaltaisesti ja pidättämällä häntä arvostelevan opposition.
Human Rights -raportin mukaan lehdistön sananvapautta on rajusti rajoitettu, presidentin arvosteleminen on rikos, maan epäkohdista kirjoittaneita on passitettu vankilaan.
Homo- ja lesbosuhteissa eläviä kohdellaan väkivaltaisesti ja passitetaan vankilaan, ja riippumatonta ihmisoikeusaktivismia estetään valtion taholta.
Metso ja Suomen valtio eivät näe ongelmaa
Metso Oyj:n sivulla on pitkä lista yhtiön toiminnan vastuullisuudesta. Yhtiö sanoo sivuillaan kunnioittavansa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia mukaan lukien YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.
Yle kysyi Metso Oyj:lta miten ihmisoikeuskriteerit täyttyvät Uzbekistanissa ja Barric Goldin toiminnassa Afrikan Malissa.
– Vastuullisuus on Metsolle strateginen prioriteetti.
– Toimimme tehokkaasti ja vastuullisesti ympäristö, luonnonvarat sekä turvallisuus ja hyvinvointi huomioiden, yhtiön viestintä- ja brändijohtaja Helena Marjaranta viestittää Ylelle.
Marjarannan mukaan Metso selvittää ennen liiketoimia asiakkaan lainmukaisuuden, omistusrakenteet, laitteiden loppukäyttäjät ja loppukäytön.
Yhtiö käyttää selvityksessä omaa osaamistaan ja riippumattomia, kansainvälisiä asianajajatoimistoja.
Selvitys kattaa myös ihmisoikeuskysymykset.
Metso ei osallistu Venäjän hyökkäyssodan rahoittamiseen suorasti tai epäsuorasti.
– Olemme myös julkisesti tuominneet Venäjän sotatoimet Ukrainassa, Marjaranta toteaa.
Metson enemmistöosakas on Suomen valtio sijoitusyhtiö Solidium Oy:n kautta. Suomalaisten veronmaksajien lisäksi omistajina ovat muun muassa eläkevakuutusyhtiöt Varma, Ilmarinen ja Elo.
Solidiumin sijoitusjohtajan Annareetta Lumme-Timosen mukaan Metso Oyj:n kyky arvioida kauppakumppaninsa on asianmukainen, myös vastuullisuusnäkökulmat mukaan lukien.
– Ei ole ilmennyt syytä epäillä, että Metson puheet ja teot olisivat ristiriidassa, Lumme-Timonen viestittää Ylelle.
Tutkijat täysin toista mieltä
Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen tutkija Gutu Wayessan mukaan syytökset Barrick Goldia vastaan ovat vakavia.
– Termit ”veritimantti” ja ”verikulta” symboloivat väkivaltaisia ja verisiä olosuhteita, joita tällaisissa ympäristöissä elävät ihmiset kohtaavat, Wayessa muistuttaa.
Wayessan mukaan mineraalien louhinta konfliktialueilla ylläpitää jatkuvia konflikteja ja väkivaltaa, usein siviilien kustannuksella ja johtaa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
– Tämä vastuu ulottuu Metso Oyj:hin ja laajentuen Suomen valtioon, Wayessa toteaa Ylelle.
Hänen mukaan keskeistä on, kuinka vakavia nämä asiat ovat yhtiölle ja Suomen valtiolle? Millainen ”moraalinen kompassi” ohjaa lopulta näiden toimintaa?
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan on tutkinut Keski-Aasian valtioita. Hänen mukaansa suomalaisten yritysten pitäisi olla Uzbekistanin osalta erityisen tarkkaavainen.
Riski siitä, että raaka-aineita tai jalostettuja tuotteita valuu Venäjän puolelle, on suuri. Silvan epäilee varmistavatko yritykset aukottomasti ettei näin tapahdu.
– Voi olla, ettei osata, jakseta tai jopa haluta selvittää, mihin tuotantoketjut johtavat, Silvan toteaa Ylelle.
Silvanin mukaan EU:n pakotepolitiikan sanelemat vaatimukset pitää ottaa tosissaan, ellei haluta olla rahoittamassa Venäjän sotakassaa.
Uzbekistan on autoritäärinen maa, jossa kaikki rikkaudet, joita maan mineraaleista maksetaan, menevät autoritäärisen valtaeliitin talouseliitin taskuihin.
– Tavalliset tehdastyöläiset eivät siitä rikastu, Silvan toteaa.
Katso lisää: Venäjä valloittaa afrikkaa -dokumentti, Yle Areena
