Useiden valaslajien edustajat ovat eläneet yli 100-vuotiaiksi. Ainakin yksi grönlanninvalas on saavuttanut 211 vuoden iän.
Valaat ovat pitkäikäisimpiä nisäkkäitä. Ne voivat elää jopa yli 100-vuotiaiksi.
Tutkijat ovat päätelleet, että ainakin yksi valaslaji – etelänmustavalas – elää lähes kaksi kertaa pidempään kuin tutkijat odottivat. Tutkimus viittaa siihen, että muutkin valaat saattavat ylittää elinikäennusteet.
Tulokset osoittavat, että etelänmustavalaiden mediaani elinikä on noin 73 vuotta, ja 10 prosenttia eläimistä voi elää yli 132-vuotiaiksi.
Aiemmat karkeat arviot asettivat eläinten maksimi-iäksi 70–80 vuotta.
– Vaikka ne jäävät edelleen jälkeen läheisistä sukulaisistaan grönlanninvalaista, etelänmustavalaat elävät paljon pidempään kuin luulimme, sanoo ekologi Greg Breed Alaskan yliopistosta Science-lehdessä.
Aiemmassa kanadalaisessa tutkimuksessa vanhimman tutkitun koiraspuolisen grönlanninvalaan iäksi arvioitiin 211 vuotta. Iänmääritys tehtiin tutkimalla valaiden silmien linssien aminohappojen muutoksia.
Science Advances -lehdessä nyt julkaistussa tutkimuksessa yhdistetään vuosikymmenien valokuva-arkistot samaan tilastolliseen lähestymistapaan, jota yritykset käyttävät henkivakuutusmaksujen määrittämiseen.
Vakuutusmaksujen arvointityökalu valaiden iän arvioinnin mittarina
Kuolleiden valaiden näytteiden sijaan tutkijat kääntyivät 1970-luvulta lähtien kerättyihin valokuva-arkistoihin kahdesta valaslajista, mustavalaasta ja etelänmustavalaasta.
Näiden tietojen avulla tutkijat voivat tunnistaa yksittäiset valaat niiden ulkonäön perusteella ja kertoa, milloin tietty eläin katoaa populaatiosta, todennäköisesti koska se on kuollut.
Tutkijat syöttivät nämä katoamistiedot vakioituihin tilastollisiin malleihin, jotka voivat ennustaa, kuinka suuri prosenttiosuus populaatiosta selviää eri ikäiseksi asti.
Malli, joka antoi parhaat tulokset, on sama, jota vakuutusmatemaatikot käyttävät ennustaakseen ihmisten kuolleisuutta ja säätääkseen henkivakuutusmaksuja.
Tutkijat ovat aiemmin arvioineet valaiden ikää esimerkiksi korvavahan kerrosten määrästä. Sitä kertyy vuosi vuodelta kuin vuosirenkaita puissa. Ikää on arvioitu myös silmäproteiinien kemiallisista muutoksista, jotka tapahtuvat säännöllisellä nopeudella.
Tutkijat ovat myös hyödyntäneet historiallisia todisteita – valaiden rasvakerrokseen uponneita harppuunankärkiä.
Pohjoisen Atlantin mustavalaat saattavat olla haavoittuvaisempia kuin eteläiset vastineensa.
Ne ovatkin sukupuuton partaalla. Niiden mediaani elinikä on vain 22 vuotta, ja vain 10 prosenttia eläimistä elää todennäköisesti yli 47-vuotiaiksi.
Mustavalaat joutuvat laivojen töytäisemiksi ja sotkeutuvat kalastusvälineisiin, ja ainakin aiemmin niitä on myös metsästetty.
