Oppositio ja julkisen sektorin palkansaajajärjestöt ovat ryöpyttäneet vientimallia siitä, että se hillitsee naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkankorotuksia.
Eduskunnassa käynnistyi odotetun kiivas keskustelu, kun hallitus ja työministeri Arto Satonen (kok.) vastaavat opposition välikysymykseen vientivetoisesta palkkamallista.
Heti alussa eli Satosen välikysymysvastauksessa sekä välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan, SDP:n Niina Malmin puheenvuorossa tulivat esille ydinkysymykset esitykset puolesta ja vastaan.
Käymme välikysymyskeskustelussa esiin tulleita perusteita tässä jutussa läpi.
Juttua päivitetään
Voit katsoa välikysymyskeskustelun yllä olevasta videosta ja Yle TV1:stä 13.50–16.
- Välikysymyksessä ovat mukana kaikki eduskunnan oppositiopuolueet eli SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt.
- Välikysymysäänestys pidetään keskiviikkona.
- Tähän juttuun seurataan keskustelun keskeinen anti.
Hallituksen ykkösperuste: Viennin kilpailukyky
Niin työministeri Satosen kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten puheenvuoroissa painotetaan palkkamaltin merkitystä Suomen kilpailukyvyn turvaajana osana Suomen kokonaisetua.
– Kansantalouden kokonaisedun turvaava, mahdollisimman toimiva palkanmuodostus, Satonen luetteli lain tavoitteita.
Satonen summasi kolme tärkeintä kilpailukyvyn tekijää: vientialojen työvoimakustannusten lisäksi niitä ovat myös muiden kuin vientialojen palkkataso sekä julkisen sektorin kustannustaso– toisin sanoen myös palkat.
– Tämän päivän alijäämä on huomisen veronkiristys. Toivottavasti tässä salissa tiedetään mitä korkea verotus tarkoittaa kilpailukyvylle, Satonen sanoi.
Esko Ahoa huudettiin apuun
Niin Satonen, kokoomuksen Karoliina Partanen kuin perussuomalaisten Sara Seppänen paheksuivat vientimallia vahvasti arvostellutta keskustaa ja viittasivat keskustan ex-puheenjohtajan Esko Ahon ajatuksiin Ruotsin vientimallista.
– Kuten Keskustan entinen puheenjohtaja ja pääministeri Esko Aho on viisaasti todennut, tämä uudistus olisi pitänyt tehdä erityisesti Suomessa. Meillä sen aikaansaamiseen on kuitenkin mennyt pitkälti yli 20 vuotta.
– Keskustan toivoisi kuuntelevan näitä oman kenttänsä kokeneita ääniä punavihreän seireeninlaulun sijaan, Seppänen säesti.
Koko oppositio välikysymyksessä
Työministeri Arto Satonen on korostanut, että malli ei riko sopimusvapautta, sillä muualla kuin valtakunnansovittelijan pakeilla työnantajilla ja palkansaajilla on mahdollisuus sopia palkoista vapaasti. Tavoitteena on Satosen mukaan turvata viennin kilpailukyky ja julkisten palvelujen rahoitus.
Ruotsissa vientimallia on täydennetty esimerkiksi hoitajien paikallisilla kuoppakorotuksilla.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kuvaili perjantaina lakia Ruotsin palkkamallin irvikuvaksi.
– Käytännössä heikennetään erittäin arvokasta valtakunnansovittelijan instituutiota ja siihen liittyviä riidanratkaisun mekanismeja.
Vientialan palkankorotukset kattona
Vientivetoinen palkkamalli tarkoittaa, etteivät valtakunnansovittelija ja sovittelulautakunta voi enää tarjota muille aloille työriitojen sovittelussa vientiteollisuutta korkeampia palkankorotuksia. Palkankorotukset ylittivät vientialat esimerkiksi vuonna 2022, kun Kunta- ja hyvinvointoaluetyönantajat hyväksyi sovittelulautakunnan esittämän viisivuotisen palkkaohjelman.
Hallitus haluaa, että vientimallia tukeva laki olisi voimassa jo joulukuussa. Näin vientimalli ehtisi vaikuttaa jo syksyn ja talven palkkaneuvotteluihin.
Oppositio vaatii hallitusta vetämään lakiesityksensä pois. Opposition mukaan malli murentaa palkkatasa-arvoa ja on työelämän sopimisen vapauden vastainen.
– Hallitus pyrkii estämään muun muassa sote-alan työntekijöitä, opettajia, varhaiskasvattajia, myyjiä ja siivoojia neuvottelemasta itselleen tulevaisuudessa parempia palkkoja. Vientivetoisen palkkamallin runttaamisen myötä se sitoo 2/3 suomalaisen työntekijän neuvottelumahdollisuudet, kommentoi SDP:n Suna Kymäläinen tiedotteessa.
