Jyväskylässä Hippoksen ison liikuntapaikkojen rakentamishankkeen aloittaminen on pysähtynyt hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen takia. Suuri kysymys on, viivästyykö rakentaminen vai kaatuuko hanke kokonaan.
Vähän on harmittanut.
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto myöntää, että viimeisin hallinto-oikeuteen tehty valitus valtuuston päätöksestä rakentaa miljoonaluokan liikuntakokonaisuus Jyväskylän Hippokselle on herättänyt ajatusten lisäksi myös tunteita.
– On mietityttänyt, että onko yleisessä keskustelussa ymmärretty, että mikä kunnallisvalituksen merkitys on, Koivisto sanoo.
Jyväskylässä Hippoksen alueelle on suunniteltu uutta liikunta- ja urheilukeskittymää noin kymmenen vuotta. Hankkeesta on tehty neljä valitusta oikeuteen. Niistä kolme on jo kaatunut, mutta neljäs on vasta kirjattu.
Valituksen perusteluna on se, että valtuutetuille ei olisi kerrottu kaikkea tietoa hankkeen lopullisista kustannuksista.
Kaupunginjohtaja epäilee perusteita – äänestihän valtuuston selvä enemmistö hankkeen puolesta.
– Tämä viittaa mielestäni lähtökohtaisesti siihen, että ainakin merkittävä enemmistö ajattelisi saaneensa riittävästi tietoa, Koivisto sanoo.
Hänen arvionsa on, että valitus viivästyttää hankkeen aloittamista, mutta ei kaada sitä.
– Olen jo aikaisemmin julkisuuteen sanonut, että en ole lainkaan huolissani sen suhteen, että meidän päätös menisi nurin valituksen takia, Koivisto sanoo.
Valtuuston päätös saa olla huono, mutta ei lainvastainen
Kunnan- tai kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen, jos epäilee, että sen tekemisessä on rikottu lakia.
1. Mitä hallinto-oikeus yleisesti ottaen tarkastelee silloin, kun valitus koskee kunnan tai kaupunginvaltuuston päätöstä?
Emeritusprofessori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta muistuttaa, että hallinto-oikeus arvioi pelkästään päätöksen lainmukaisuutta.
– Toisin sanoen hallinto-oikeus ei ota kantaa siihen, onko päätös onnistunut. Se arvioi ainoastaan, onko siinä noudatettu lakia ja menetelty sen mukaan.
2. Mitkä ovat laillisuuskriteetit, joita hallinto-oikeus tarkastelee?
Mäenpään mukaan kriteereitä on kolmenlaisia. Yksi merkittävä laillisuusarvion kohde on se, että onko menettely ollut lainmukaista.
– Arvioidaan esimerkiksi, onko valtuustossa ollut esteellisiä henkilöitä päättämässä, onko asia valmisteltu riittävän huolellisesti ja onko kuultu asianosaisia, kuten pitää, Mäenpää sanoo.
Toinen lainmukaisuuden peruste on se, että onko päätös sisällöllisesti lainmukainen. Käytännössä oikeus tarkastelee, onko noudatettu sitä lakia, jota pitää noudattaa.
– Jos esimerkiksi tehdään kaavapäätös, niin pitää noudattaa rakennuslakia ja maankäyttölakia, joissa on omat velvoitteet, minkä puitteissa päätös tehdään, hän sanoo.
Lisäksi hallinto-oikeus arvioi, onko toimivaltaa käytetty oikein.
– Eli onko harkintavaltaa käytetty siihen tarkoitukseen, mihin laki sitä antaa käyttää, Mäenpää kertoo.
3. Millä tavalla hallinto-oikeus oikeus katsoo kustannuksiin liittyvää asiaa, mikä liittyy esimerkiksi asian valmisteluun?
Mäenpään mukaan hallinto-oikeus katsoo asiaa ainakin kahdesta näkökulmasta.
– Ensimmäinen on se, onko valmistelu ollut riittävää ja onko valtuusto saanut riittävät tiedot päätöksenteon perustaksi. Kaupunginhallituksella on velvollisuus valmistella valtuuston päätettäväksi tulevat asiat, hän muistuttaa.
Toinen näkokulma perustuu hallintolakiin. Se edellyttää, että päätöksenteon perusteena on riittävä selvitys.
– Myös siltä kannalta hallinto-oikeus katsoo, onko valtuustolla käytettävissä päätöksenteon kannalta välttämättömät tiedot, Mäenpää sanoo.