Vielä ei ole tiedossa, käsitelläänkö tapausta uudestaan käräjäoikeudessa vai hovioikeudessa. Puolustus on pyytänyt lisätutkimuksia asiassa.
Valkeakosken raiskausmurhan tutkinnassa on nähty alkuvuonna uusia käänteitä.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi lokakuussa Tuomas Sakari Matias Salmisen (2005) valkeakoskelaisen 15-vuotiaan tytön murhasta ja törkeästä lapsenraiskauksesta elinkautiseen vankeuteen.
Nyt on epäselvää, palautetaanko tapaus käräjäoikeuteen vai käsitelläänkö sitä hovioikeudessa.
Jo lokakuussa oli selvää, että puolustus aikoo valittaa asiasta hovioikeuteen. Salminen on kuitenkin vaatinut ensisijaisesti asian palauttamista käräjäoikeuteen, koska hänen mielestään Pirkanmaan käräjäoikeus oli ennakkoasenteellinen.
Toissijaisesti asia halutaan Turun hovioikeuteen.
Lisätutkinta menossa
Poliisi on myös käynnistänyt puolustuksen pyynnöstä lisätutkimuksen tapaukseen liittyen. Sekin on epäselvää, missä tämän tutkinnan tulokset tulevat esille.
Erikoissyyttäjä Leena Koivuniemi sanoo Ylelle, että asiat tulevat todennäköisesti hovioikeudessa tai käräjäoikeudessa esille. Syyttäjä on vastustanut asian palauttamista käräjäoikeuteen.
Lisätutkinta koskee Salmisen vyötä sekä surmapaikan lähellä olleen henkilön havaintoja. Puolustus on vaatinut näistä lisää tutkimuksia.
Lisätutkinnasta ensin kertoneen Ilta-Sanomien mukaan vyöstä halutaan lisätutkimuksia siinä olleen ylimääräisen reiän takia. Oikeuden mukaan reikä oli tehty kuristamistarkoituksessa. Puolustus on kiistänyt tämän.
Erikoissyyttäjä Koivuniemen mukaan ei ole erityisen poikkeuksellista, että lisätutkintaa tehdään käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen.
Syyttäjä pyysi poliisia tekemään tutkimuksen puolustuksen pyynnöstä.
– Tässä kyseisessä tapauksessa on kyse varsin vakavasta rikoksesta. Jos asiaan on mahdollista saada jotain lisätietoa, se pyritään hankkimaan. Mikä vaikutus lisätutkinnalla saaduilla tiedoilla on, nähdään sitten kun lisätutkinta on tehty, Koivuniemi sanoo.
Koko tapauksessa on useita poikkeuksellisia piirteitä. Listasimme niitä tähän.
1. Uhrin ikä
Alaikäinen joutuu Suomessa henkirikoksen uhriksi hyvin harvoin. Vuonna 2023 henkirikoksen uhrina kuoli kaksi alaikäistä, vuonna 2022 kuusi.
2. Tuomitun ikä
Murhasta tuomitaan aina elinkautiseen. Suomessa tuomitaan vain erittäin harvoin nuoria elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Voi mennä vuosia, ettei yhtäkään alle 21-vuotiasta tuomita elinkautiseen.
3. Eivät tunteneet toisiaan ennestään
Uhri ja tekijä eivät tunteneet toisiaan ennestään, eli 15-vuotias valikoitui uhriksi sattumanvaraisesti. Se on hyvin harvinaista.
4. Kova tuomio
Oikeus tuomitsi miehen kovempaan rangaistukseen kuin syyttäjä vaati. Omaiset vaativat tuomiota murhasta, ja siihen päätyi myös käräjäoikeus. Syyttäjä vaati tuomiota taposta. Tuomittu kiisti oikeudessa surmaamistarkoituksen.
5. Tuomittu oli nuoresta iästä huolimatta jo koeajalla
Juuri 19 vuotta täyttänyt mies oli tuomittu aiemmin ehdolliseen vankeuteen ryöstöstä ja useista muista rikoksista, ja hän oli tästä koeajalla.
6. Verkkohaut ja kirjoittelu Ylilaudalla
Mies kirjoitti Ylilauta-verkkosivustolla haluavansa kuristaa naisen. Hän myös etsi rikoksista, kuristamisesta ja sarjamurhaajista tietoa netistä ennen tekoa. Syytetty kertoi oikeudessa nettihakujen olleen typeriä.
7. Vaatimus palauttamisesta käräjäoikeuteen
On harvinaista, että henkirikostapausta vaadittaisiin palautettavaksi tuomion jälkeen takaisin käräjäoikeuteen.
– En muista tällaista tapausta, sanoi rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen Aamulehdelle.
Toimittaja Antti Palomaa kertoo lokakuussa kuvatulla videolla, millaisen tuomion käräjäoikeus antoi.
