Luonnonvarakeskuksen mukaan kesän ensimmäisestä nurmisadosta menetetään hanhien laiduntamilla pelloilla keskimäärin puolet.
Valkoposkihanhet muuttavat keväisin ja syksyisin laajoina parvina itäisen Suomen yli. Linnut pysähtyvät parhaimmille ja vehreimmille nurmipelloille, ja aiheuttavat maatiloilla yhä suurempia satovahinkoja.
Luonnonvarakeskus tutki tänä keväänä ensimmäistä kertaa, millaisia tuhoja hanhet aiheuttavat nurmiviljelijöille Pohjois-Karjalassa. Tutkija Arja Louhisuon mukaan tulokset olivat selkeitä: hanhet söivät keskimäärin lähes puolet kesän ensimmäisestä nurmisadosta pelloilta, joilla ne laidunsivat.
– Hanhet vähensivät satoa, ja joillakin lohkoilla satovaikutus oli todella voimakas, Louhisuo sanoo.
Pohjois-Karjalan ely-keskus on korvannut valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja viime keväältä tähän mennessä yli 4 300 hehtaarilta. Määrä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä vuosina, ja sen odotetaan vielä hieman nousevan.
Valtakunnallisesti vahinkoja on tullut tänä vuonna arvioiden mukaan aiempaa enemmän, sillä hanhien muuttorintama siirtyi osin uusille alueille.
Hanhet ohjaavat viljelyvalintoja ja lisäävät työmäärää
ProAgria Itä-Suomen kasvintuotannon erikoisasiantuntija Kaisa Matilainen kertoo, että hanhiongelma on pahentunut vuosi vuodelta.
Hanhiparvet eivät enää rajoitu vain Keski-Karjalan pelloille, vaan haitat ovat levinneet Joensuun ja Liperin seuduille sekä Savon puolelle.
– Hanhien määrä kasvaa, ja ne aiheuttavat vakavia menetyksiä etenkin ensimmäisessä nurmisadossa, Matilainen sanoo.
Ensimmäinen nurmisato on erityisen tärkeä lypsykarjatiloille, koska se on yleensä laadultaan paras ja vaikuttaa suoraan lehmien maitotuotokseen.
Jos hanhet syövät siitä merkittävän osan, viljelijät joutuvat ostamaan lisärehua tai hankkimaan vuokrapeltoja.
Hanhiongelma vaikuttaa myös viljelykiertoon. Syyskylvöisten kasvien, kuten rukiin, syysvehnän ja syysrypsin, viljely on monin paikoin käynyt mahdottomaksi.
– Tilanne on kansallisen huoltovarmuuden kannalta todella haastava, Matilainen sanoo.
Hanhille rakennetaan isoa kosteikkoa
Metsähallituksen luontopalvelut kunnostaa Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä entisestä turpeenottoalueesta 120 hehtaarin kokoista lintukosteikkoa. Tavoitteena on tarjota hanhille ja muille vesilinnuille vaihtoehtoinen levähdyspaikka.
Kosteikkoalueen viimeistelytyöt ovat loppusuoralla, ja vedenpintaa pyritään nostamaan vuoden loppuun mennessä, kertoo Metsähallituksen toteutusvastaava Petri Silvennoinen.
– Siellä on jo nähty lintuja, vaikka kosteikko ei ole vielä täysin valmis. Kosteikkoa ei ole rakennettu pelkästään hanhille, vaan se palvelee monia lintulajeja, Silvennoinen sanoo.
Asiantuntijat muistuttavat, että valkoposkihanhet ovat valikoivia. Ne suosivat kaikkein vehreimpiä, lannoitettuja ja nuoria nurmia, jotka näkyvät jo ilmasta. Heikkokuntoiset pellot jäävät usein rauhaan.
