Kevääseen on vielä aikaa, mutta valkoposkihanhien tulevat muuttoparvet nostattavat jo tunteita Kaakkois-Suomessa. Hanhien karkottaminen rehupelloilta tulee tänä keväänä entistä kalliimmaksi, kun uusi Lupa- ja valvontavirasto viisinkertaisti karkotusluvan hinnan 1 500 euroon.
Maanviljelijöiden etujärjestön MTK:n mukaan muutos on kohtuuton.
– Käytännössä karkotuksen toteuttaminen on edellytys sille, että voi myös hakea vahingonkorvauksia. Näin ollen viljelijät on pakotettuja hakemaan tätä poikkeuslupaa, MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen sanoo.
Hollannissa, Tanskassa, Saksassa ja Etelä-Ruotsissa talvehtivien valkoposkihanhien määrä on runsastunut tasaisesti 30 viime vuoden aikana. Niitä lasketaan olevan nyt 1,6-1,7 miljoonaa.
Määrä on neljä kertaa suurempi kuin populaatiolle laskettu suotuisa viitearvo, joka perustuu vuoden 2000 kanta-arvioon ja muuttoreitin ruokailualueiden kantokykyyn. Tämä tarkoittaa, että tieteellisesti on laskettu, mikä olisi hanhille ”sopiva” määrä.
– Biologisesti ei ole mitään estettä, etteikö valkoposkihanhia voisi metsästää, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jukka Forsman sanoo.
Suomen rannikoilla pesii kesäisin joitakin kymmeniätuhansia valkoposkihanhia, mutta maan yli pyyhkäisee paljon suurempi joukko keväisin ja syksyisin. Hanhien lukumäärä riippuu muuttoajan säätilasta, ja maksimissaan valkoposkihanhia on arvioitu olevan noin 900 000.
Keväällä hanhet syövät karjan ruokintaa varten kylvettyä nurmea ja apilaa. Timo Leskinen sanoo, että maidontuotanto ja karjankasvatus ovat vaikeuksissa erityisesti Pohjois-Karjalassa.
– Laadultaan paras ja tärkein sato menee ja vaikka vahingonkorvauksia maksetaan, markkinoilta on hyvin vaikea saada korvaavaa tilalle. Tämä on johtanut siihen, että joudutaan varaamaan suurempia pinta-aloja rehun tuotantoon, Leskinen sanoo.
Ruotsi tulkitsee direktiiviä toisin
Ruotsissa EU:n lintudirektiiviä tulkitaan toisin kuin meillä ja siellä on käytössä niin sanottu suojametsästys. Jos pellolla on vähintään viisi valkoposkihanhea, niitä saa metsästää. Lihan voi myös hyödyntää.
MTK:n mukaan sama käytäntö pitäisi saada myös Suomeen.
Valkoposkihanhen metsästyksestä ja vahinkojen vähentämisestä on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Syksyllä valmistui maa- ja metsätalousministeriön työryhmän mietintö, jossa ehdotetaan liikahdusta Ruotsin suuntaan.
– Metsästyslakia ja luonnonsuojelulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että merimetso ja valkoposkihanhi olisivat edelleen luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettuja, mutta lajien rauhoituksesta poikettaisiin jatkossa metsästyslain perusteella, neuvotteleva virkamies Jussi Laanikari kertoo.
Mietinnöstä valmistellaan hallituksen esitystä lausuntokierrosta varten.
Hanhien tuhoja estetään karkottamalla lintuja ihmisvoimin, lähinnä ääntä pitämällä. Paukkupatruunoiden käyttö on keväisin kiellettyä, koska se häiritsee muiden lintujen pesintää.
Lintuja houkutellaan myös laskeutumaan niille varatuille ruokintapelloille ja tässä on myös onnistuttu.
Jukka Forsman siteeraa hollantilaistutkimusta, jonka mukaan karkottamalla ja ruokintapeltoja tarjoamalla vahinkoja pystytään vähentämään. Sama vaikutus on havaittu myös Suomessa.
– Jos lintuja on keskimäärin tai todella paljon, se ei ole kustannustehokasta toimintaa, Forsman sanoo.
Vahinkoalue Suomessa laajentunut
Valkoposkihanhien määrän odotetaan jatkossakin kasvavan ja se näkyy myös Suomessa. Hanhien muuttoreitti pohjoiseen ja kohti Novaja Zemljan saarta on siirtynyt lännemmäksi eli kulkee entistä enemmän Suomen yli.
Forsmanin mukaan syynä on se, että linnut eivät enää löydä Venäjän Karjalassa syötävää. Maanviljely on alueella taantunut.
– Siellä ei ole avonaisia peltoja, joita hanhet voisivat hyödyntää. Sitten se porukka on siirtynyt Suomen puolelle, Forsman sanoo.
Valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat levinneet Pohjois-Karjalasta, lähinnä Pohjois-Savoon. Toissa vuonna vahinkoja korvattiin kolmen miljoonan euron edestä.
Forsmanin mukaan arvoitus on vielä se, miten ilmastonmuutos vaikuttaa valkoposkihanhien muuttoon ja pesintään. Arktisilla alueilla lämpötila nousee vielä nopeammin kuin muualla.
– GPS-merkittyjä hanhia on käytetty useamman kymmenen vuoden ajan. Tiedetään jo, että ne ovat Novaja Zemljalla siirtyneet pesimään sellaisille alueilla, missä ne eivät aikaisemmin ole pesineet. Todennäköisesti se tarkoittaa sitä, että jäätön alue on lisääntynyt, Forsman sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
