Auringon uv-säteilyltä suojaudutaan takavuosia paremmin, mutta melanooma jatkaa yleistymistään.
Riittävällä suojautumisella auringon uv-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään neljä viidestä melanoomatapauksesta, arvioidaan Suomen Syöpärekisteristä. Melanooma on ihosyöpä, johon sairastumisriskiä lisäävät runsas uv-säteily ja ihon palaminen.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemistä kyselyistä ilmenee, että suomalaiset suojautuvat auringon uv-säteilyltä nykyään takavuosia paremmin ja myös aurinkovoiteita käytetään aiempaa enemmän.
– Suuntaus on ollut oikein hyvä, STUKin erityisasiantuntija Anne Höytö arvioi kehitystä tiistaina tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Silti petrattavaa riittäisi: STUKin toissa vuonna tekemässä kyselyssä kaksi viidestä vastaajasta kertoi suojaavansa itsensä auringolta aina ja runsas puolet joskus. Lähes neljännes vastaajista kuitenkin kertoi polttavansa ihonsa vähintään kerran vuodessa.
Säteilytutkimuskeskuksen mukaan ihoa on syytä alkaa suojata kun uv-indeksi saavuttaa arvon kolme. Yleensä se tapahtuu näihin aikoihin koko maassa. Eteläisessä Suomessa uv-indeksi nousee yli suojautumisrajan aurinkoisina päivinä huhtikuun puolivälistä syyskuuhun saakka. Pohjois-Suomessa taas keväthanget heijastavat uv-säteilyä erityisesti kasvoille.
Kaikki tarvitsevat suojaa
Auringon uv-säteilyltä suojautumista suositellaan uv-rajan ylittyessä kaikille. Erityisen tärkeää on suojata lasten ja nuorten ihoa, koska heidän ihonsa on herkkää ja suojamekanismit ovat vasta kehittymässä. Myös ihonväri vaikuttaa, sillä tummempi iho sietää aurinkoa vaaleaa paremmin. Syöpäjärjestöistä kuitenkin muistutetaan, että ihon altistaminen uv-säteilylle ei ole terveellistä, vaikka iho ei palaisi.
Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela korosti tiedotustilaisuudessa, että parhaan suojaan aurinkoa vastaan saa yhdistämällä eri keinoja. Hänen mukaansa varjo ja vaatteet ovat ensisijainen suojauskeinoja. On olemassa myös erityisiä uv-suojavaatteita, mutta tavallisten vaatteiden kohdalla suositellaan väljyyttä ja pitkiä hihoja ja lahkeita. Leveälierinen hattu suojaa parhaiten niskaa, kasvoja ja korvia, ja silmät tulisi suojata aurinkolaseilla.
– Useat kesävaatteet tarjoavat hyvän suojan uv-säteilyä vastaan Jos kangas on tiheästi kudottu ja värikäs, se suojaa paremmin kuin hyvin ohut kangas.
Aurinkosuojavoidetta Löflund-Kuusela kuvasi täydentäväksi suojakeinoksi, jota käytetään niille ihoalueille, joita vaatteilla ei voi suojata.
– Aurinkosuojavoiteissa tärkeintä on muistaa, että sitä pitää laittaa oikeasti reilu kerros, jotta se sitten varmasti suojaa.
Aikuiselle aurinkovoiteen suojakertoimen pitäisi olla vähintään 30. Lapsille suositellaan heille erikseen suunnattuja tuotteita, jotka on suunniteltu lasten herkälle iholle. Näissä suojakerroin on yleensä 50. Löflund-Kuuselan mukaan alle kaksivuotiaat suojataan ensi sijassa vaatetuksen ja varjossa oleilun keinoin, eikä alle puolivuotiaille pidä käyttää aurinkovoiteita lainkaan.
Löflund-Kuusela korosti, että aurinkosuojautuminen kuuluu arjen kaikkiin ulkopuuhiin rantapäivistä ulkoleikkeihin, urheiluun ja ulkotöihin. Pitkäaikaista altistumista kovimmalle uv-säteilylle kannattaisi kuitenkin välttää mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi hakeutumalla varjoon. Varsinainen ulkoilu suositellaan ajoitettavaksi aamuun tai myöhempään iltapäivään, kun uv-säteily on keskipäivää heikompaa.
Yhä useampi selviää melanoomasta
Suomen Syöpärekisterin mukaan melanooman ilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulla nopeasti, vajaat 5 prosenttia vuodessa. Tapausten myös arvioidaan jatkavan yleistymistään.
Syöpärekisterin tilastosta ilmenee, että viime vuonna melanoomaan sairastui 1 028 miestä ja 811 naista. Vuoteen 2040 mennessä sairastuneita arvioidaan olevan vuosittain jo lähes 3 000 ihmistä.
Syöpärekisterin mukaan melanoomaan sairastuneista on viiden vuoden päästä elossa noin 94 prosenttia. Tutkimuspäällikkö Karri Seppä kertoi, että tilanne on kohentunut sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä 1990- ja 2000-luvuilla.
– Suomen ihomelanoomapotilaiden elossaololuvut ovat korkealla tasolla kuten kaikissa muissakin Pohjoismaissa, Seppä sanoi.
Hänen mukaansa myönteisen kehityksen taustatekijöitä ei voida tarkkaan eritellä. Se kuitenkin tiedetään, että ihomelanooma todetaan nykyisin usein varhaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin, minkä ansioista se voidaan leikata ja hoitaa. Myös levinneen syövän ennuste on parantunut osin immunologisten täsmälääkehoitojen kehittymisen ansiosta.
