Järvilinjan vahvistaminen on lähes 300 kilometrin työmaa Pohjois-Pohjanmaan Vaalasta Pohjois-Savon eteläosiin. Valmista pitäisi olla vuoden 2026 lopulla.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid rakennuttaa parhaillaan läpi Suomen uutta voimajohtoa niin sanotun Järvilinjan vahvistamiseksi.
Hintalappu on noin 280 miljoonaa euroa, mikä tekee urakasta yhden yhtiön suurimmista sähkönsiirtokokonaisuuksista. Investoinnilla parannetaan Suomen huoltovarmuutta ja mahdollistetaan vihreän siirtymän miljoonahankkeita Itä-Suomeen.
Rakennustyöt alkoivat viime vuonna, ja valmista pitäisi olla vuoden 2026 lopussa.
Tässä jutussa kerromme, miksi uusi Järvilinja rakennetaan ja mitä vaikutuksia sillä on voimajohdon ympäryskunnissa.
Mitä vahvistettu Järvilinja merkitsee Suomen sähkömarkkinoille?
Suomessa on tarvetta pohjois–eteläsuuntaisen sähkönsiirtokapasiteetin kasvattamiselle. Fingrid rakentaa parhaillaan Ruotsin kantaverkkoyhtiön kanssa uutta 400 kilovoltin voimajohtoa, Aurora-linjaa Muhokselta Keminmaan kautta Ruotsiin. Etelä-Suomi tarvitsee paljon energiaa, ja Ruotsista tuleva sähkö pääsee sinne tulevaisuudessa vahvistetun Järvilinjan kautta.
Kun Aurora valmistuu, pohjoiseen odotetaan tulevan halvempaa sähköä Ruotsista. Jotkut asiantuntivat epäilevät, riittääkö halpaa sähköä Suomeen Ruotsin omien investointien vuoksi.
Uusi voimajohtoyhteys helpottaa Fingridin mukaan pitämään sähkön hinnan yhtenäisenä koko Suomessa, mihin sähkömarkkinalaki Fingridiä velvoittaa.
Miten Järvilinja vahvistaa vihreän siirtymän investointeja Suomessa?
Miljoonainvestoinnit ovat vaarassa karata muualle, jos sähköverkon kapasiteetti ei Suomessa riitä. Vihreä siirtymä lisää merkittävästi siirtokapasiteetin tarvetta, ja esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimapuistot tarvitsevat vahvan kantaverkon.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja vihreän siirtymän investoinneilla pyritään nopeuttamaan luopumista fossiilisesta energiasta. Tavoite on sama koko Euroopan unionissa, ja iso osa EU:n elvytysrahoista on sidottu vihreään siirtymään.
Vahvistetun Järvilinjan avulla voidaan sijoittaa pohjoisempaan Suomeen uusiutuvaa energiantuotantoa, jolla korvataan Etelä-Suomen fossiilista energiaa.
Mitä Järvilinjan vahvistaminen merkitsee ympäryskuntien energiahankkeille ja teollisuusinvestoinneille?
Uuden voimajohdon läheisyydessä toimivat sähköverkkoyhtiöt joutuvat vahvistamaan omia yhteyksiään, jotta Järvilinjasta saadaan irti mahdollisimman suuri hyöty.
Savon Voiman verkkoyhtiö toimii Pohjois-Savossa sekä osin Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Savon Voima Verkon hankepäällikkö Jari Ruotsalainen kertoo, että yhtiöllä on Järvilinjaan liittyviä omia sähköverkon investointeja noin 20 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Iisalmen seudulla on jo tilanteita, että nykyinen sähkön siirtokapasiteetti ei riitä kaikille sähköä tarvitseville.
Savon Voima Verkko saneeraa parhaillaan Pohjois-Savossa omaa 110 kilovoltin voimajohtoa, joka kulkee Lapinlahden Alapitkältä Siilinjärvelle ja risteää Järvilinjan kanssa. Urakka valmistuu ensi helmikuussa. Myöhemmin yhteyden saneerausta on tarkoitus jatkaa Toivalaan, ja rakentaa uusi voimajohto Toivalasta Sorsasaloon.
Sorsasalo on merkittävä teollisuusalue Kuopiossa, ja siellä toimii esimerkiksi kartonkia valmistava Mondi Powerflute. Paikka nousi valtakunnan julkisuuteen vajaat kymmenen vuotta sitten, kun Finnpulp kertoi suunnittelevansa sinne maailman suurinta havusellutehdasta. Investointi kuitenkin kariutui, koska Finnpulp ei saanut tehtaalleen ympäristölupaa.
Nyt Kuopion kaupunki havittelee samalle tontille uusia investointeja, jotka hyötyvät vahvistetusta Järvilinjasta. Kaupungin elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen nostaa mahdollisiksi tulijoiksi datakeskukset sekä vihreän siirtymän ja kiertotalouden hankkeet.
Sähkön siirtokapasiteetin parantaminen mahdollistaa uusiutuvan energian hankkeita laajemminkin maakuntaan. Yksi esimerkki on tuulivoimapuistoja kehittävä Abo Energy. Yhtiöllä on kolme tuulivoimahanketta Ylä-Savossa: Vuorimäki Iisalmessa, Löytänä Pielavedellä ja Iso-Petäjänmäki Lapinlahdella.
Yhtiön projektijohtaja Karoliina Oksanen kertoo, että kaikki kolme hanketta hyötyvät Järvilinjasta ja siihen liittyvistä Savon Voima Verkon hankkeista.
– Järvilinjaan liittyminen joko suoraan tai paikallisverkon kautta on ollut alusta asti ensisijainen vaihtoehto.
Abo Energyn Ylä-Savon tuulivoimapuistot ovat kaikki kaavoitusvaiheessa. Jos kunnanvaltuustot hyväksyvät hankkeiden osayleiskaavat ensi vuonna, hankkeiden rakentaminen voisi alkaa yhtiön mukaan vuonna 2027.
