Valtion tavoitteena on suojella yhteensä 80 000 hehtaaria arvokkaita metsäkohteita vuoteen 2030 mennessä.
Vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma Metso on laajenemassa koko Suomeen.
Ympäristöministeriön laatiman päätösesityksen mukaan ohjelmassa olisivat mukana ensi vuoden alusta lähtien myös Lappi sekä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan itäisimmät ja pohjoisimmat osat.
Pohjois-Suomessa on tarkoitus suojella pysyvästi 10 000 hehtaaria vanhoja ja luonnontilaisia metsiä.
Esityksen mukaan vuosina 2026–2030 pysyvään suojeluun tavoitellaan kaikkiaan 50 000 hehtaaria metsää ja määräaikaiseen suojeluun 30 000 hehtaaria. Määräaikainen suojelu kestää 10 vuotta.
Lopputulema voi kuitenkin olla toinen, sanoo ympäristöneuvos Esa Pynnönen ympäristöministeriöstä.
Pysyvän suojelun tavoitteet vaatisivat 300 miljoonan euron panostuksen, määräaikaisen suojelun tavoitteet noin 100 miljoonan.
Pynnösen mukaan rahaa puuttuu etenkin pysyvästä suojelusta, joka vaatii maakauppoja ja yksityisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta. Siihen käytetään nykyisellään runsaat 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Rahaa pitäisi olla kolme kertaa enemmän, laskee Pynnönen.
– Edellisellä hallituskaudella oltiin sellaisissa lukemissa, jotka olisivat riittäneet.
Ympäristöministeriön päätösehdotuksen mukaan Metso-ohjelman tavoitteiden aikataulussa voidaan joustaa, mikäli valtion antama vuosittainen rahoitus ei riitä.
Päätösehdotus lähti juuri lausuntokierrokselle. Kuka tahansa voi antaa siitä lausuntonsa lausuntopalvelussa, sähköpostilla tai postitse 13. lokakuuta mennessä.
Etelä-Savossa jäätiin tavoitteista
Metso-ohjelma alkoi vuonna 2008. Lähes 20 vuoden aikana on suojeltu pysyvästi 96 000 hehtaaria ja määräaikaisesti 72 000 hehtaaria metsää.
Määräaikaiseen suojeluun oli tarkoitus saada 82 000 hehtaaria hehtaaria. Puuttuvat 10 000 hehtaaria on siirretty osaksi vuosien 2026–2030 tavoitteita.
Tavoitteista ollaan kaukana esimerkiksi metsistään tunnetussa Etelä-Savossa.
Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partasen mukaan maakunnassa on tehty määräaikaisen suojelun sopimuksia noin 2 300 hehtaarille vuodesta 2008 lähtien.
Etelä-Savon metsäohjelmassa 2021–2025 todetaan, että Metso-ohjelman tarkoituksena oli lisätä määräaikaisesti suojellun pinta-alan määrää maakunnassa noin 6 000 hehtaarilla.
Partasen mukaan Etelä-Savosta löytyisi noin 10 000 hehtaaria suojeluun kelpaavia kohteita: muun muassa vesistöjen lähimetsiä, lehtoja ja metsäisiä jyrkänteitä.
– Tämä on vapaaehtoista suojelua, eli se vaatii aktiivisuutta metsänomistajalta.
Määräaikaisista suojelukohteista maksetaan metsänomistajalle korvausta pinta-alan ja puuston mukaan. Lisäksi voi saada kannustinkorvausta kuolleesta puusta, jos sitä on alueella riittävästi.
Partasen mukaan korvaukset ovat Etelä-Savossa keskimäärin 3 500 euroa hehtaaria kohden.
– Mitä puustoisempi kohde, sitä suurempi korvaus.
Korvaus koskee koko 10 vuoden sopimusaikaa ja se maksetaan sopimuksen tekohetkellä.
Ei uhkaa metsätaloudelle
Suomessa on runsaat 26 miljoonaa hehtaaria metsää, josta on suojeltu yhteensä 13 prosenttia.
Valtaosa suojelluista metsistä sijaitsee Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Siksi ne eivät ole aiemmin olleet mukana Metso-ohjelmassa.
Muut maakunnat lukeutuvat Etelä-Suomeen, jonka metsistä on suojeltu kuusi prosenttia.
Suojelupinta-alan lisääminen 80 000 hehtaarilla ei juuri heilauta kokonaiskuvaa. Metso-ohjelman päätösehdotuksen mukaan siitä ei koituisi merkittäviä vaikutuksia metsäteollisuuden puunhankinnalle.
Ympäristöneuvos Esa Pynnösen mielestä Metso-kohteiden arvo on siinä, että suojelu ohjautuu arvokkaimpiin kohteisiin. Se parantaa luonnon monimuotoisuutta.
– Ne muodostavat luonnonsuojelualueverkostoa samaan tapaan kuin Natura tai muut luonnonsuojeluohjelmat, joita on tehty jo vuosikymmeniä sitten.
