Valtionhallinnon menoista noin 80 prosenttia on henkilöstökuluja. Kun ministeriöt hakevat säästöjä, vaikutukset osuvat näin ollen väistämättä myös työntekijöihin.
Kaisa Uusitalo,
Antti Parviala
Valtion henkilöstömäärä pienenee ensi vuonna arviolta sadoilla ihmisillä, jos valtionvarainministeriön budjettiehdotus toteutuu sellaisenaan. Näin arvioi Valtionhallinnon kehittämisosaston ylijohtaja Juha Sarkio.
– Oletan, että valtiolla työskentelee ensi vuonna muutama sata ihmistä vähemmän kuin tänä vuonna. Osin se tapahtuu eläköitymisen ja työpaikkojen vaihdon kautta. Säästökeino on silloin se, että paikka jätetään täyttämättä.
Osa valtion virastoista voi myös kasvaa, mutta iso osa pienenee. Kokonaisuutena henkilöstömäärä kääntyy laskuun.
Valtionhallinnon toimintamenoista noin 80 prosenttia on henkilöstökuluja. Kun ministeriöt hakevat säästöjä, vaikutukset osuvat näin ollen väistämättä myös työntekijöihin.
Säästöiltä ei ole turvassa yksikään hallinnonala.
Alunperin hallitusohjelmassa linjattiin, että turvallisuusala pidetään säästöjen ulkopuolella.
Kuitenkin kehysriihessä uusia säästöjä haettaessa myös puolustusministeriön ja sisäministeriön hallinnonalat otettiin mukaan säästötalkoisiin. PLM:n säästövelvoite on 20 miljoonaa euroa ja SM:n 13 miljoonaa.
Paljonko irtisanomisia?
Valtiovarainministeriön koko budjettiehdotus ministeriökohtaisine määrärahoineen tuli julkiseksi perjantaina aamupäivällä.
Sarkion mukaan siitä on kuitenkin vielä mahdotonta päätellä, mitkä virastot tai laitokset joutuvat vähentämään henkilöstöään ja kuinka paljon. Budjettiehdotus leikkaa euroja, ei suoraan henkilöstömäärää.
Kevään kehysriihen jälkeen julkisuudessa puhuttiin jopa tuhansien virkamiesten irtisanomisesta ensi vuonna, jos säästöt tulisivat kokonaisuudessaan henkilöstömenoista.
Yksiköt ja niiden menot ovat kuitenkin hyvin erilaisia, Sarkio kuvaa.
Monessa virastossa henkilöstömenot ovat suurin menoerä. Toisissa kiinteistökustannukset vievät rahaa, vaikka työntekijöitä ei olisikaan paljon.
Joillain virastoista on toisia enemmän hankintamenoja tai sellaisia oheiskustannuksia, joita ei ole muilla. Osalla virastosta on myös tuloja, mutta kaikilla ei.
– On mahdotonta sanoa, kuinka paljon mahdollisia leikkauksia lopulta kohdentuu henkilöstömenoihin, ja kuinka paljon rajoitetaan esimerkiksi matkustamista, keskeytetään hankkeita tai luovutaan tiloista, Sarkio sanoo.
Henkilöstömäärä kääntyy laskuun
Valtion henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut noin parilla tuhannella vuodessa.
Tällä hetkellä valtiolla työskentelee vajaat 84 000 henkilöä.
Sarkion mukaan tuo kokonaismäärä pienenee tulevina vuosina. Se on käänne, sillä valtion henkilöstömäärä on kasvanut vuodesta 2016 saakka.
Ennen sitä henkilöstömäärä puolestaan laski.
– Kymmenkunta vuotta sitten oli pitkälle 2 000 valtion työntekijän osalta yt-neuvottelut käynnissä. Sillä tavalla tämä ei ole poikkeus.
Sarkion mukaan hankalan tilanteesta tekee kuitenkin se, että valtion budjettivaje kasvaa jatkuvasti.
– Jos talous jatkaa kiristymistään, kokonaisvähennys valtion henkilöstöstä voi tulevina vuosina olla joitain tuhansia, Sarkio sanoo.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on nimensä mukaisesti vasta ehdotus. Hallitus käsittelee sitä budjettiriihessä syyskuun alussa. Sitä ennen ministeriöt pyrkivät ratkomaan, millä tavalla säästöjä käytännössä tehdään.
Ministeriöiden kanssa käytävien neuvotteluiden pohjalta valtiovarainministeriö viimeistelee talousarvioesityksen eduskunnan käsittelyyn. Lopullisesti se hyväksytään eduskunnassa joulukuussa.
