Julkisen hallinnon virastoissa ja ministeriöissä on edessä laajat yt-neuvottelut. Näin arvioivat virkamiehiä edustavat ammattijärjestöt.
Kansalaisille ja yrityksille virkamiesten vähentyminen voisi näkyä erilaisten tarkastusten, luvitusten ja vaikkapa rahoituspäätösten saamisen hidastumisena.
Taustalla on hallituksen säästökuuri, joka osuu myös julkiseen hallintoon. Hallitusohjelmassa jo päätetyn 250 miljoonan euron lisäksi valtionhallintoon kohdistetaan noin 150 miljoonan euron lisäleikkaukset.
Lisäksi merkittävä osa säästöistä pitäisi saada aikaistetusti voimaan jo ensi vuonna.
Virkamiesten etuja ajetaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukossa, Ammattiliitto Prossa ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ssä.
Jukon jäsenistä noin 40 000 on virkamiehiä.
– Vietin unettoman yön tiistain kehysriihen jälkeen. Pohdin onko näin valtavaa säästöä ylipäänsä mahdollista tehdä näin nopealla aikataululla, sanoo neuvottelupäällikkö Minna Salminen Jukosta.
Pron ja JHL:n jäsenistä virkamiehiä on noin 10 000 kummallakin.
Myös heitä säästötoimien koko ja etenkin toimien aikaistettu aikataulu järkyttää.
– Arviomme on, että kyllä tässä valitettavasti aika laajoihin yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin joudutaan. Pahimmillaan irtisanomisia voisi olla koko valtionhallinnossa noin 3 000, sanoo Pron julkisen sektorin johtaja Niko Simola.
– Vähennettävien määrä koko valtionhallinnon tasolla on varmaan tuhansia. Säästövaatimukset ovat niin merkittäviä, sanoo myös neuvottelujohtaja Kristian Karrasch JHL:stä.
Lakisääteisten tehtävien karsiminen hidasta
Henkilöstövähennyksiltä voisi välttyä, jos hallitus karsisi tehtäviä. Se ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista.
Eniten virkamiehiä löytyy 11 ministeriöistä ja niiden hallinnonaloista. Nämä ministeriöiden hallinnonalat käsittävät yhteensä noin 100 eri virastoa.
Vaikeutta tehtävien karsintaan aiheuttaa se, että jokainen virasto tekee tehtäviä, jotka niille on säädetty lailla ja asetuksilla.
– Tehtävien karsiminen tällä aikataululla on täysin mahdotonta. Sehän edellyttää lainsäädäntötyötä, sanoo ammattiliitto Pron Simola.
Jukon Salminen on samaa mieltä.
– Jos päätettäisiin luopua säästösyistä esimerkiksi Verohallinnossa kokonaan paperipostista, siitä pitäisi säätää lailla valmisteluineen, lausuntokierroksineen ja eduskuntakäsittelyineen. Kyse on noin kuuden kuukauden prosessista.
Mitään lakisääteisten tehtävien karsintalistaa ei kuitenkaan ole vielä tiedossa.
Painetta muita kohtaan lisää se, että kaikilta ei vaadita yhtä suuria säästöjä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi tiedotustilaisuudessa tiistaina, että sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvissä ministeriöissä eli oikeusministeriössä, sisäministeriössä ja puolustusministeriössä vaadittavat säästöt ovat pienempiä kuin muilla hallinnonaloilla. Niiden tulee säästää 0,81 prosenttia ja muiden hallinnonalojen 3,58 prosenttia menoistaan.
– Käytännössä säästötaakka painottuu reiluun puoleen virastojen henkilöstömäärästä, laskee Karrasch.
Virkamiehiä on Suomessa noin 80 000. Jos tehtävien karsiminen ei vaaditussa ajassa onnistu, johtopäätös on selvä.
– Ei siis ole enää oikein muuta jäljellä kuin henkilöstö, koska henkilöstökulut on suurin menoerä. Toiseksi suurin kuluerä ovat toimitilakustannukset, mutta niihin on jo kohdistettu säästötoimia, sanoo Karrasch.
Esimakua säästöistä on jo nähtävissä sillä Ruokavirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara ovat kertoneet äskettäin isoista yt-neuvotteluista ja henkilöstön vähentämistarpeista.
”Lakisääteiset tehtävät voivat vaarantua”
Virkamiesten määrän vähentyminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että samat tehtävät pitäisi hoitaa vähemmällä joukolla säädetyissä määräajoissa.
– Kun säästöt ovat tätä luokkaa ja vähennykset näin massiivia, niin lakisääteistenkin tehtävien ja velvotteiden hoitaminen tulee jossain määrin virastoissa vaarantumaan, sanoo Simola.
Tehtävien karsiminen tai määräaikojen pidentäminen voisi helpottaa virkamiesten työtaakka, mutta sekin näkyisi asiakkaille palvelujen heikentymisenä kuten päätösten ja ratkaisujen pidentyneenä odotteluna.
– Viranomaiset pitävät yllä oikeusvaltiota. Se on melkein sama mistä kulmasta otetaan, niin se rapauttaa järjestelmää, sanoo Salminen.
Ministeriöt listaavat nyt säästötoimia ja keinoja miten niihin päästään. Virkamieslaissa poliittiseen päätöksentekoon kohdistuvat työtaistelut on kielletty, joten ammattijärjestöt aikovat vaikuttaa lopputulokseen neuvottelemalla.
– Pyrimme vaikuttamaan etenkin siihen, että säästötoimiin saadaan lisää siirtymäaikaa. Tällä aikataululla jokainen virkamies tietää, että muutoksia ei pystytä tekemään ainakaan hyvän hallintotavan mukaisesti, sanoo Salminen.
