Useat valtion virastot ilmoittivat tällä viikolla yhteistoimintaneuvotteluista. Säästöjä haetaan muun muassa suojelupoliisissa, työ- ja elinkeinoministeriössä sekä opetushallituksessa.
Tähän mennessä ilmoitetut neuvottelut koskevat noin kolmea tuhatta valtion työntekijää ja vähennystarve on yhteensä reilut 400 työpaikkaa, laskee työntekijöitä edustava Ammattiliitto Pro.
– Aika monessa virastossa vähennystarve on noin kymmenen prosenttia koko henkilöstöstä, eli aika merkittäviä vähennystarpeita on ilmoitettu, sanoo johtaja Niko Simola.
Ministeriöt mukaan lukien valtion virastoja on yli sata, joten lisää yt-neuvottelukutsuja on tulossa.
– Oletamme, että kahden–kolmen viikon aikana näitä tulee varmasti lisää. Nyt kun budjettiluvut on lopullisesti päätetty ja julkaistu, virastot pääsevät käynnistämään yt-neuvotteluja, sanoo JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch.
Tarkkaa tietoa tulevista määristä ei kuitenkaan ole edes Valtion työmarkkinalaitoksella.
Tilanne etenee tipoittain virasto virastolta, sanoo neuvottelujohtaja Sari Ojanen.
Voisiko säästöjä löytyä muualta kuin henkilöstöstä?
Kaikkiaan hallituksen asettama säästötavoite valtionhallinnolle on lähes 400 miljoonaa euroa kuluvan hallituskauden aikana, suurin osa etupainotteisesti.
Siitä, kuinka monen valtion palveluksessa työskentelevän työt sen seurauksena päättyvät, ei ole vielä tietoa. Viime vuoden lopulla valtiolla oli 82 000 työntekijää, suurin osa asiantuntijatehtävissä.
– Pidämme edelleen siitä kokonaisarvioista kiinni, että väki vähenisi 3 000–4 000:lla tämän hallituskauden loppuun mennessä, Karrasch sanoo.
Työntekijöitä edustavissa ammattiliitoissa toivotaan, että säästöjä löytyisi myös muualta kuin henkilöstöstä.
Kuitenkin esimerkiksi Suojelupoliisi ilmoitti tiedotteessa, että säästöjä etsitään ensisijaisesti henkilöstön irtisanomisina.
– Olemme JHL:ssä tietysti kovin pettyneitä siihen, että tätä on myös valtiovarainministerin suulla mainostettu, että ei edes pyritä välttämään irtisanomisia.
Viime vuosikymmenellä valtionhallinnon tuottavuusohjelman seurauksena työpaikkoja valtiolta lähti lähes kaksi tuhatta. Vuonna 2017 valtion henkilöstömäärä kääntyi kuitenkin taas kasvuun.
Eniten henkilöstömäärä on kasvanut turvallisuussektorilla, esimerkiksi Puolustusvoimissa, rajavalvonnassa ja poliisissa. Nämä alat on hallitus on jättänyt tällä kertaa suurimpien leikkausten ulkopuolelle
Virastojen tehtävät ennallaan
Liittoja huolestuttaa se, että säästöjä haetaan nyt kovalla kiireellä. Alun perin hallitus linjasi, että valtionhallinnon tehtäviä vähennetään lainsäädännön kautta, ja säästöjä etsitään sitä kautta, Ammattiliitto Pron Niko Simola sanoo.
– Mitään tehtävien vähennystä ei ole vielä kyetty tekemään, mutta nyt vähennetään kuitenkin henkilöstöä. Tämä tulee totta kai vaarantamaan osaltaan valtion palveluiden tuottamisen.
Simola on huolissaan myös lainsäädäntötyön valmistelusta.
– Hallitus on kirjannut, että lainsäädännön valmistelu turvataan eikä siihen tehdä vähennyksiä, mutta työ- ja elinkeinoministeriön 40 henkilön vähennystarve väistämättä tulee vaikuttamaan myös lainsäädännön valmistelutyöhön.
Se, ettei virastojen lakisääteisten tehtäviä ole ehditty vähentää, kasvattaa töihin jäävien kuormitusta merkittävästi, sanoo Jukon neuvottelupäällikkö Minna Salminen.
Kuormitusta lisää myös se, että valtiolla on käytännössä rekrytointikielto kaikissa paitsi turvallisuuteen ja oikeusvaltion vahvistamiseen liittyvissä virastoissa, Salminen sanoo.
– Jos työntekijöitä poistuu ilman, että voidaan ottaa uusia tilalle, henkilöstön määrä vähenee ilman yhteistoimintaneuvottelujakin, jolloin pienemmällä henkilöstömäärällä pitää tehdä ne samat työt.
Etla: Työllistymisedellytykset hyvät
Mistä valtion virkahenkilöinä työskennelleet sitten löytävät uusia työpaikkoja?
Se riippuu toimialasta ja kunkin työntekijän osaamisesta, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Päivi Puonti.
– Monella alla on ollut työvoimapulaa, mutta eri toimialojen työllisyystilanne on hyvin erilainen.
Valtiolla työskennelleillä on kuitenkin hänen mukaansa hyvät mahdollisuudet työllistyä uudelleen, sillä he ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin muut työikäiset.
– Henkilöillä, joilla on korkea koulutus ja erityisesti viimeaikaista työkokemusta, on parhaat edellytykset työllistyä.
Ajankohtakin on suotuisa, tai ainakin parempi kuin tämä hetki, sillä irtisanomisaika on puoli vuotta, hän sanoo.
– Mahdollinen työttömyysjakso ajoittuisi tuonne pidemmälle ensi keväälle, ja yleinen näkemys on, että ensi keväänä Suomen taloustilanne ja työmarkkinatilanne ovat parempia kuin tällä hetkellä.