Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen vetosi tällä viikolla hallitukseen, jotta se antaisi hyvinvointialueille lisäaikaa talouden sopeuttamiseen ja alijäämiensä kattamiseen.
Lain mukaan alijäämät tulisi kattaa vuoteen 2026 mennessä, Leskisen mukaan realistisempi tavoite olisi vuosi 2028.
Jos alueet eivät onnistu tehtävässä, voivat ne joutua järeään arviointimenettelyyn.
Siinä alueiden itsehallintoa rajataan ja niitä voidaan velvoittaa säästötoimiin. Viimeisenä vaihtoehtona voisi olla alueiden yhdistäminen.
Kansliapäällikkö antaa alueille lisäaikaa
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan lakia ei ole tarkoitus tältä osin muuttaa. Pidempi siirtymäaika tarkoittaisi helposti katettavan alijäämän kasautumista entisestään.
– Alijäämät pitää kattaa joka tapauksessa jossakin vaiheessa ja haaste lisääntyy, mitä pidemmältä ajalta alijäämiä kertyy, Ikonen sanoo.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen mukaan alueita ei kuitenkaan ole tarkoitus rangaista, vaikka kertynyttä alijäämää ei onnistutakaan kattamaan määräaikaan, eli vuoteen 2026 mennessä.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen kertoi, ettei Päijät-Häme enää edes tavoittele alijäämän kattamista sovitussa ajassa.
Arviointimenettely ei ole automaatio, vaan siihen liittyy Majasen mukaan harkintaa. Pääasia on, että alueella on uskottava suunnitelma.
– Jos hyvinvointialue on tehnyt kaikkensa, saa talouden ensi vuonna tasapainoon ja alijäämänsä katettua 2028 mennessä, niin emme me lähde vuonna 2027 käynnistämään arviointimenettelyä. Siinä ei ole mitään järkeä, Majanen sanoo.
Miljardien alijäämä yllätti kaikki
Majasen mukaan näyttää siltä, ettei Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistuksen rahoitusmalli kannusta riittävästi alueita hillitsemään kustannuksiaan.
Uudistusta valmisteltaessa ajatus oli Majasen mukaan se, että alueet tekevät vuosittain suunnilleen nollatuloksen ja saavat kolmen vuoden kuluessa katettua mahdollisesti syntyvät alijäämänsä.
Nyt on käynyt selväksi, että alueet tekevät miinusta miljarditolkulla.
Ikonen on aikaisemmin kertonut, että valtio ottaa kuusi talousongelmien kanssa painivaa hyvinvointialuetta tarkempaan ohjaukseen.
Alueiden rahoitus vie jo lähes 30 prosenttia koko ensi vuoden valtion budjetista. Siitäkin huolimatta, että hallitus on leikannut hyvinvointialueiden rahoitusta ja keventänyt alueiden lakisääteisiä palveluita.
– Mallia laatiessa kenelläkään ei tullut mieleen, että alueet tekisivät heti ensimmäisenä vuotenaan näin suuren alijäämän. Se on yllättänyt kaikki, Majanen myöntää.
– Tällaisiin miljardiluokan alijäämiin ei ole varauduttu.
Hallituksen harkittava uudistuksen avaamista
Majasen mukaan hallituksen pitäisi päättää ensi kevään puoliväliriihessä, että sote-uudistuksen toimivuudesta ja muutostarpeista aloitetaan vakavat keskustelut.
– Kyse oli valtavasta uudistuksesta, josta on nyt saatu parin vuoden ajalta kokemuksia. Mielestäni ensi kevään jälkeen olisi tarpeen keskustella siitä, miten malli toimii käytännössä.
Majanen ei itse suostu ottamaan kantaa siihen, miten mallia tulisi muuttaa. Keskustelun paikka ei hänen mukaansa ole tässä ja nyt.
– Se voisi johtaa siihen, että alueet tiputtaisivat hanskat ja jäisivät odottamaan uudistusta. Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen alueilla, jotta talous saadaan tasapainoon. Ja sitten katsotaan, mihin se riittää.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) pitää hänkin uudistuksen laajempaa arviointia tarpeellisena.
– Pidän selvänä, että kun lähestytään seuraavaa hallituskautta, tehdään kokonaisvaltainen arviointi siitä, miten tämä koko järjestelmä toimii. Ei pelkästään rahoitusmalli, vaan ihan koko tämä luotu sote-järjestelmä, Ikonen sanoo.
Satojen miljoonien lisäleikkaukset uhkaavat
Majasen mukaan hallituksen on varauduttava tekemään hyvinvointialueiden tilanteen vuoksi ensi keväänä jopa satojen miljoonien eurojen edestä uusia leikkauksia.
– Ehdottomasti. Velkasuhteen kasvu on syytä saada pysähtymään tällä vaalikaudella. Jos se vaatii lisätoimia, niin me joudumme suosittelemaan niitä.
Hallituksen on lain mukaan korjattava niin kutsutussa jälkikäteistarkastuksessa hyvinvointialueiden rahoitusta vastaamaan todellisia kustannuksia.
Tämä tehdään kahden vuoden viiveellä, eli kuluvan vuoden tarkastus tehdään vuoden 2026 budjettiin. Korvaavia päätöksiä odotetaan siis ensi kevään puoliväliriihestä.
Hyvinvointialueiden alijäämän ennakoidaan tällä hetkellä olevan 1,42 miljardia euroa. Osa alueista on Ylen tietojen mukaan jo viestinyt valtiovarainministeriölle, että alijäämä tulee loppuvuodesta kasvamaan entisestään.
Toinen syy mahdollisten lisäleikkausten tarpeelle on Majasen mukaan hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan hyvinvointialueiden omilla toimilla tulisi saada vuoteen 2027 mennessä kasaan lähes 900 miljoonan euron säästöt.
Alueilla on hänen mukaansa onnistuttu viimeisen vuoden aikana hillitsemään esimerkiksi vuokratyövoiman ja ostopalveluiden kustannuksia. Kaikkiaan säästötavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa.
– On riski, että ihan tuohon mittaan säästöt eivät toteudu, Majanen myöntää.
