Kuusamossa selvitetään ely-keskuksen määräämänä, vuotaako Juomasuon vanha louhos radioaktiivista jätettä taimenistaan kuuluun Kitkajokeen.
Kymmeniä vuosia vanhan Juomasuon kaivoshankkeen koelouhoksen päästöt tutkitaan seitsemän vuoden hallintokäsittelyn jälkeen.
Ely pakottaa 30 000 euron sakon uhalla tutkimaan, vuotaako louhos radioaktiivista jätettä taimenistaan kuuluun Kitkajokeen.
Juomasuon koelouhoksen teki 1990-luvun alussa valtion yhtiö Outokumpu. Nyt vastuu louhoksen vaikutuksista kuuluu kaivospiirin nykyiselle omistajalle, australialaiselle Latitude Cobaltille.
Juomasuon kaivoshanke sijoittuu Kuusamon kuuluille luontomatkailualueille. Vaellusreitti Karhunkierros kulkee noin kymmenen kilometrin päässä Hangaspurosta, jonka vesiä nyt tutkitaan.
Puroveden korkea uraanipitoisuus vaatii tutkimuksen
Kuusamon vesistöjen tilasta huolta kantava kansalaisjärjestö Kitkan viisaat ry teki Juomasuon louhoksen ympäristöhaittojen poistamisesta hallintopakkohakemuksen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselle vuonna 2017.
Toukokuussa tuli päätös, jolla ely-keskus velvoitti Latitude Cobalt oy:n selvittämään louhoksen vesien vaikutuksen Kitkajokeen laskevaan Hangaspuroon.
Ely-keskus piti ympäristövaikutusten selvittämistä tarpeellisena, koska louhoksen läheisen Hangaspuron vesi sisältää tutkimusten mukaan uraania runsaammin kuin suomalaiset purovedet keskimäärin.
Yhtiön on selvitettävä Kitkajokeen laskevan Hangaspuron veden ja sedimenttien laatu sekä niiden haitallisuus. Ely-keskuksen mukaan uraanin ja muiden raskasmetallien pitoisuudet saattavat kasvaa ja rikastua orgaanisissa purosedimenteissä pitkällä aikavälillä jo pienistäkin veden pitoisuuksista. Sedimentti on tässä puroveden mukana kulkeutuvaa ja pohjaan kerrostuvaa eloperäistä ainesta.
Luonnonsuojeluyhdistys: Louhospäästöt radioaktiivisia
Hallintopakkoa vaatineen Kitkan Viisaat -luontoyhdistyksen puheenjohtaja Mika Flöjt on tyytyväinen elyn päätökseen, vaikka sen saaminen kesti seitsemän vuotta.
Flöjtin mukaan yhdistyksen teettämät tutkimukset osoittavat radioaktiivisuutta päätyvän ympäristöön.
– Raskasmetallit ja radioaktiiviset aineet liukenevat louhosveteen ja louhoksen suotoputken ja suotokentän kautta suohon ja Hangaspuron kautta Kitkajokeen, katsoo Flöjt.
Flöjtin mukaan yli neljäkymmentä vuotta sitten tehty uraanilouhos olisi pitänyt peittää ajat sitten.
– Olemme vaatineet jo vuosikymmenen, että louhos pitää peittää ja suojata. Ja tämä saastuminen pohjavesiin ja suotokentän kautta Hangaspuroon ja Kitkajokeen pitää estää, sanoo Flöjt.
Yhtiö: Aiempi tutkimus ei viittaa vaarallisiin päästöihin
Latituden Cobaltin viestintäjohtaja Jussi Lähde korostaa, että Juomasuon louhos on kaivosyhtiö Outokummun yli 40 vuotta sitten tekemä, ja se on ollut viranomaisten valvonnan piirissä kaiken aikaa.
– Mikään tähänastisista tutkimuksista ei asiantuntijalausuntojen mukaan anna viitteitä siitä, että louhos nykytilanteessaan aiheuttaisi vaaraa ympäristölle tai ihmisille, sanoo Lähde.
Outokumpu etsi Juomasuolta kultaa ja löysi yllättävän paljon uraania. Ely-keskuksen hallintopakkopäätöksen mukaan vesi- ja pohjanäytteistä on tutkittava uraani ja muita säteileviä mineraaleja.
Säteilyturvakeskuksen Stukin vuonna 2019 ja 2022 tekemien säteilymittausten mukaan Juomasuon alueen säteilyarvot olivat normaalia Suomen tasoa.
– Säteilyturvakeskuksen raportin mukaan alue on täysin turvallinen. Nämäkin asiat tulevat ensi vuoden keväällä valmistuvassa tutkimuksissa esiin ja on varmasti hyvä, että saadaan tutkittua tietoa, sanoo Lähde.
Lähteen mukaan hallintopakkopäätös on yhtiön näkökulmasta turha, koska yhtiö tekee kaikki ely-keskuksen pyytämät tutkimukset ilman pakkoakin.
Latitude Cobalt valmistautuu teettämään Juomasuon hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin YVA:n omista koboltti- ja kultakaivossuunnitelmistaan. Aiemmin alueelta kultaa etsineen Dragon Miningin teettämä YVA ei Lähteen mukaan sovellu uusiin suunnitelmiin.
Tähtäimessä kobolttikaivos Juomasuolle
Latitude Cobaltilla on Kuusamon–Posion alueella lukuisia malminetsintälupia, joissa etsitään etenkin kobolttia. Lähteen mukaan Juomasuon aluetta kehitetään kohti kaivostoimintaa ja ympäristövaikutusarviointi tulee olemaan osa tulevien vuosien kehitystyötä.
– Tämä on merkityksellinen, ei yksin yhtiön kannalta, vaan koko Euroopan Unionin kobolttiin liittyvän omavaraisuuden kannalta. Kyseessä on GTK:n arvion mukaan EU:n neljänneksi suurin kobolttiesiintymä, sanoo Lähde.
Kuusamon kaupunki otti taannoin Juomasuon kaivoshankkeeseen kielteisen kannan ja yritti kieltää kaivoshankkeen kaavalla. Korkein hallinto-oikeus KHO kumosi vuonna 2019 kunnan kaivoskieltokaavan lainvastaisena.
Kaavapäätös rikkoi KHO:n mukaan perustuslain omaisuudensuojaan perustuvaa elinkeinonvapautta kieltämällä kaivostoiminnan. Kaivoksen oikeus ratkaistaan lopulta ympäristö- ja vesitalousluvan käsittelyssä, muistutti oikeus.
