Vankien määrä kasvaa, ja jo ennestään niukat resurssit hupenevat. Kaksi vankilanjohtajaa kertoo havaintojaan vankiloiden kurjistuneesta arjesta.
– Emme voi hallinnoida yli 200:aa vankia kourallisella ihmisiä.
Näin Vantaan vankilan arkea kuvailee yksikönpäällikkö Tommi Saarinen.
Vantaan vankilassa on 185 vankipaikkaa, mutta laitoksen yliasutus on jatkuvaa. Saarisen arvion mukaan vankilassa on päivittäin 30–60 vangin yliasutus.
Tilanne johtaa vankilassa niin sanottuun sulkutilaan jopa kolme kertaa viikossa.
Sulkutilan aikana vangit on suljettu selleihin. Tällöin vain lakisääteiset tehtävät, kuten ruokailut ja avustajatapaamiset oikeudenkäynnin valmisteluun, pystytään järjestämään.
– Karkeasti sanottuna olemme usein tällainen säilyttämisen logistiikkapalvelu.
Hallitusohjelman lakimuutokset tulevat lähivuosina lisäämään vankipaikkojen tarvetta Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) arvion mukaan 350 paikalla. Vankien määrän arvioidaan kasvavan, koska hallitus aikoo kiristää esimerkiksi aserikosten ja katujengirikollisuuden rangaistuksia. Jo nyt Suomen suljetuissa vankiloissa on enemmän vankeja kuin on paikkoja.
Vantaan vankilan ongelmat ovat tuttuja myös Riihimäen vankilassa.
– Kyllähän meidän resurssimme ovat valtavan niukat siihen verrattuna, mitä meidän pitäisi laillisuusvalvonnan näkökulmastakin pystyä tekemään, Susanna Schugk-Laulumaa sanoo.
Schugk-Laulumaa toimii Riihimäen vankilan yksikönpäällikkönä eli vankilan johtajana.
Myös eduskunnan oikeusasiamies on esittänyt moitteita Riihimäen vankilaa koskien.
Vantaan ja Riihimäen vankilat poikkeavat toisistaan monessa suhteessa, mutta molemmilla vaakakupissa ovat vankien oikeudet ja turvallisuus sekä vankilassa työskentelevien turvallisuus, kun vankila on laitettava sulkutilaan.
Vantaan vankila on tutkintavankila, jossa vaihtuvuus on suurta. Riihimäen vankila on tunnettu puolestaan siitä, että siellä suoritetaan pitkiä tuomioita.
Noin puolet vankilan vangeista kuuluu järjestäytyneeseen rikollisuuteen, Schugk-Laulumaa arvioi.
Monestakin syystä Riihimäellä on paljon vankeja, jotka eivät saa kohdata toisiaan.
Uusi vankilarakennus valmistuu, mutta työntekijät puuttuvat
Vantaalle on valmistumassa uusi lisärakennus, jonka pitäisi auttaa kasvavaan paikkatarpeeseen.
Uusi rakennus ei kuitenkaan yksin riitä, Vantaan vankilan johtaja Saarinen huomauttaa.
– Meillä on avautumassa tuohon 160-paikkainen iso uusi lisärakennus, mutta käytännössä meillä ei ole mahdollisuutta rekrytoida kaikkea henkilöstöä sen kyseisen yksikön avaamiseen.
Rakennus on valmistumassa ristiriitaisella hetkellä, kun vankiloiden taloudellisia resursseja mietitään.
– Olemme karsineet kaiken ylimääräisen hankinnan, mitä voidaan. On tiettyjä asioita, mitkä on pakko toteuttaa. Esimerkiksi meidän täytyy saada pesuaineita, meidän täytyy saada WC-paperia, Saarinen sanoo.
Niukkuus näkyy jo nyt esimerkiksi psykologisessa tuessa. Vantaan vankilassa on yksi psykologi noin tuhatta vuosittain sisään tulevaa vankia kohti, Saarinen kertoo.
Hallituksen leikkaukset iskevät myös Riseen. Kuinka paljon, on vielä epäselvää.
Myös Riihimäellä resurssit ovat niukat. Vähennyksiä on tehty kuluvankin vuoden aikana. Ainakaan toistaiseksi tilanne ei ole vaikuttanut esimerkiksi vankilan tarjoamaan koulutukseen tai työtoimintaan, Schugk-Laulumaa sanoo.
Käytännössä vähennykset tarkoittavat sitä, että väkeä on vähemmän. Silloin sulkutiloista tulee yleisempiä.
Schugk-Laulumaa toivoisi, että vankiloissa tehdyn lähityön merkitystä korostettaisiin.
– Jos emme yritä lähityön kautta kohdata näitä asukkaita, niin silloinhan vapauttaisimme aina siviiliin jonkun naapuriin ihmisen, jolla ei välttämättä ole ollut mitään kontakteja mihinkään paitsi mahdollisesti omiin vankikavereihin.
Tiistai-illan A-studio kysyy, mitä seuraa, kun Suomen yliasutettuihin vankiloihin pannaan entistä enemmän vankeja. Vieraina ovat oikeusministeri Leena Meri (ps.) sekä Rikoksettoman elämän tukisäätiön asiamies Marjatta Kaurala.
Katso A-studio Yle TV1:llä tai Yle Areenassa kello 21.00 alkaen.
