Tällä viikolla alkaneet Korsholman linnan arkeologiset kaivaukset ovat tuottaneet merkittäviä löytöjä.
Kolmatta kesää kaivauksia johtava arkeologi Jan Fast kertoo, että esineitä on jo löytynyt eri vuosisadoilta. Viime vuosina löydöt ovat ajoittuneet pääasiassa 1600-luvulle. Tänä kesänä on päästy tutkimaan syvempiä kerrostumia, joista on löytynyt esineitä 1400-luvulta.
– Jo kolmantena päivänä täältä tehtiin aika paljonpuhuva rahalöytö. Nyt lähestytään niitä aikoja, kun linna on perustettu, Fast kertoo.
Viime vuonna kaivauksissa löydettiin hirsirakennelma, joka ajoitettiin Uppsalan yliopistossa radiohiiliajoituksen avulla 1300-luvun puoliväliin.
Neljä muuta viime kesänä tarkempiin tutkimuksiin lähetettyä näytettä ajoittuivat ajanjaksolle 1450–1650, jolloin Kustaa Vaasa rakennutti alueelle kuninkaankartanon.
Ensimmäisen kerran Korsholman linna mainitaan vuonna 1384 Bo Joninpojan testamentissa.
– Tämä on varsin kiitollinen paikka arkeologisille kaivauksille, Fast toteaa.
Kiinnostus paikallishistoriaan
Kaivauksiin on osallistunut tänä vuonna noin 70 henkilöä. Heidän joukossaan on myös Vaasan lyseon lukion ja Vasa Gymnasiumin opiskelijoita.
Osana kaivausryhmää on myös Alma-opiston aikuisia kurssilaisia ja muinaishistoriallisen seuran jäseniä.
Paikallishistoria kiinnostaa.
– Alman kurssi myytiin tunnissa loppuun, Fast sanoo.
Vaasan lyseon lukion paikallishistorian opiskelijat Hilma Myllymäki ja Atte Koljonen ovat innolla mukana kaivauksissa.
– Olemme kaivaneet maata kaadettu sitä ämpäreillä siivilöihin ja yritetty löytää aarteita. Paljon luita ja tiiliä on löydetty. Yksi kolikkokin, ja jokin nuken osa sekä hampaita, Koljonen kuvailee.
Molemmat opiskelijat ovat kiinnostuneita paikallishistoriasta. Vapaa-ajallakin on tullut tutkittua Vaasan historiaa.
Kaivaukset ovat fyysisesti raskaita, mutta opiskelijat pitävät niitä silti kiinnostavina.
– On tämä paljon kivempaa kuin historian tunneilla istuminen, Koljonen sanoo.
Kaivaustyössä on tärkeää olla tarkka ja herkkä käsistään, jotta hauraat, vanhat esineet eivät vahingoitu.
– Pitää olla esimerkiksi varovainen luitten kanssa, Myllyniemi kertoo.
Luiden säilyvyys ja merkitys
Uppsalan yliopistosta saapunut luututkija Fanny Fagerholm on mukana kaivauksissa toista kertaa.
– Täältä on löytynyt lehmää, jyrsijää, rottaa, koiraa, sikaa, lammasta ja lintua. Ensimmäiset luut, jotka tulivat vastaan, olivat jäniksen. Se oli aika hauska löytö, Fagerholm kertoo.
Luiden ajoittaminen on haasteellista. Usein riippuu siitä, mitä muita löytöjä löytöpaikalta tehdään.
– Suomen maaperä on yleensä huono säilyttämään luita, koska se on liian hapanta. Keskiaikaiset luut ovat kuitenkin usein säilyneet paremmin, Fagerholm kertoo.
Korsholman kaivausalue on yllättänyt positiivisesti.
– Tämä on ollut todella inspiroiva ympäristö, koska luita on löytynyt uskomattoman iso määrä, ja ne ovat hyvässä kunnossa. Se on harvinaista Suomen maaperässä, hän iloitsee.
Harvinaisia löytöjä
Fagerholmin uran harvinaisimpia ja omituisimpia löytöjä ovat sammakoiden luut.
– Ne ovat hauskan näköisiä ja helppoja tunnistaa, mutta niitä löytyy harvoin, hän kertoo.
Korsholman kaivauksilta on löytynyt myös paljon kalan luita, kuten ahventa ja siikaa.
– Kalan luita on vaikea muistaa, koska niitä on noin kolmesataa, Fagerholm selittää.
Korsholman linnan kaivaukset jatkuvat vielä useiden päivien ajan. Toiveissa on löytää lisää merkittäviä esineitä ja tietoa alueen historiasta.
Fast uskoo, että tutkimus jatkuu myös ensi vuonna. Hän toivoo, että kaivaukset voisivat laajentua yhteispohjoismaisena kaivausviikkona.
