Uuden tutkimuksen mukaan Suomesta on hävitetty linnun suosimia elinympäristöjä. Hömötiainen viihtyy metsässä, jossa on lahopuuta ja vanhoja puita.
Ennen hyvin yleisen hömötiaisen vähentymisen syyksi on uuden tutkimuksen mukaan varmistumassa voimakas metsätalous.
Tutkimuksen mukaan hömötiaisten kannan romahtaminen on tapahtunut samaan aikaan, kun Suomen metsistä on kaadettu aikaisempaa enemmän lajin suosimia vanhempia metsiä lahopuineen.
Helsingin yliopiston vetämän tutkimuksen mukaan talviaikaisen ravinnon ja suojan puute ovat vähentäneet lajin aikuisten lintujen määrän kolmannekseen. Tutkimuksessa tehdyn arvion mukaan laji heikentyy nykytahdilla vielä selvästi enemmän.
– En näe tällä hetkellä mitään, joka muuttaisi selvästi kannan tilaa. Metsien käsittelyssä pitää tapahtua selkeä muutos kohti luonnotilaisempaa ja yhtenäisempää metsää, sanoo dosentti ja yliopisto-opettaja Veli-Matti Pakanen Oulun yliopistosta.
Hömötiainen kätkee talven varalle ravintoa. Talvella tehtävät hakkuut tuhoavat ruokakätköjen lisäksi lajin kaipaamaa suojapuustoa. Pakasen mukaan hömötiaisen määriin vaikuttaa avohakkuiden lisäksi jo talousmetsien harventaminen.
Hömötiainen viihtyy peitteisessä metsässä, josta löytyy enemmän ravintoa ja suojaa, ja jonne se saa kerättyä ruokavarastonsa.
Pesimämäärät pudonneet kolmannekseen
Tutkimuksessa käytiin läpi lajin kehitystä 1970-luvulta alkaen. Siinä tutkittiin aikuisten yksilöiden kannan muutoksia. Hömötiaiset eroavat monista muista varpuslinnuista siinä, että ne ovat pitkäikäisiä paikkalintuja ja suurin osa populaatiosta on aikuisia yksilöitä.
Aikuisten hömötiaisten kannan romahdus on vaikuttanut niin, että lajin pesimämäärät ovat pudonneet kolmannekseen 1970-luvulta. Muutos on ollut suurin Etelä-Suomessa, ja laji on muuttunut uhanalaiseksi. Parien määrissä on tultu alas yli miljoonasta reilusti alle puoleen miljoonaan pariin.
Tutkimuksen mukaan lajien taantumista ei selitä muiden tiaislajien aiheuttama kilpailu tai esimerkiksi käpytikan vaikutus pesintään.
Elinympäristön heikentyminen vaikuttaa myös hömötiaisten pesinnän onnistumiseen. Laji on pesinnässä riippuvainen lahoavista lehtipuista, kuten koivuista.
Tutkijoiden mukaan pesinnän vaikutusta populaation taantumaan ei voida tutkimuksella tarkasti selvittää. Aikuisyksilöiden selviytymisellä ja metsien käsittelyllä on kuitenkin kohtalonyhteys lajin kantaan, eikä muuttuva ilmasto Pakasen mukaan sitä todennäköisesti helpota.
Hömötiaisesta on tullut Pakasen mukaan tärkeä laji, kun keskustellaan metsien käsittelyn vaikutuksista luontoon. Tälläkin hetkellä se on keskeisessä roolissa eri puolilla maata kiertävässä Martti Suosalon Starman-näytelmässä.
Hömötiaisen tila tuli virallisesti esille vuonna 2019, jolloin julkaistiin viimeisin lajien uhanalaisuustutkimus.
