Suurista kaupungeista Lahti joutui jo myöntämään, että tavoitteeseen ei päästä määräajassa. Myös Vantaalla on vaikeuksia ilman valtuuston vastahankaakin.
Karkeasti kolmasosa Espoon ja Vantaan kuntavaaliehdokkaista on valmis tinkimään ainakin osittain kaupunkien hiilineutraaliustavoitteista.
Molemmat kaupungit ovat asettaneet tavoitteekseen olla hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä.
Ylen kuntavaalikoneessa esitetään ehdokkaille väittämä: Kaupungin tulee pitää tiukasti kiinni tavoitteestaan saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030. Väitteen kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä on Espoossa 30 prosenttia ehdokkaista ja Vantaalla 37.
Espoossa valmiimpia karsimaan tavoitteista olisivat perussuomalaiset sekä kristillisdemokraatit. Kannatus on suurinta vihreiden ja RKP:n riveissä.
Vantaalla väitteen kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä on siis 37 prosenttia ehdokkaista. Vantaalla valmiimpia karsimaan tavoitteista ovat perussuomalaiset ja keskusta. Tavoitetta tukevat selkeimmin vihreät ja vasemmistoliitto.
Lahti ei päässyt tavoitteeseensa
Vantaan kaupunginvaltuusto päätti kaupungin hiilineutraaliustavoitteesta vuonna 2017. Suunnilleen samaan aikaan vastaavia päätöksiä tehtiin muissakin Suomen suurkaupungeissa.
Turussa, Lahdessa ja Joensuussa tavoitteet laitettiin vielä korkeammalle: Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä ja Joensuu jo kuluvana vuonna. Lahdessa tavoite oli vuodessa 2025, mutta tähän ei päästä määräajassa.
Vantaan ympäristöpalveluiden päällikkö Jari Viinanen toivoo, että kaupungin ilmastotavoitteista ei merkittävästi peruuteta. Jo nykytilanteessa tavoite on Viinasen mukaan erittäin vaikea saavuttaa.
– Emme me oikeuteen joudu, jos siihen ei päästä, mutta eivät ne syyt tavoitteen taustalla ole katoamassa mihinkään, Viinanen toteaa.
Suurimmat esteet tavoitteeseen pääsemiseksi ovat Viinasen mukaan liikenteen päästöt ja kaukolämmön tuotanto. Vaikka Vantaan Energia on ilmoittanut esimerkiksi lopettavansa kivihiilen polton ja rakentavansa maailman suurimman lämmön kausivaraston, vuosi 2030 tulee nopeasti vastaan.
Liikenteen osalta kaupunki on lisännyt pyöräteitä, panostanut joukkoliikenteeseen ja tehnyt päätöksen kaupungin ensimmäisen raitiotielinjan rakentamisesta. Autoliikenteen puolella nykyistä nopeampi sähköistyminen olisi kuitenkin tarpeen, jos tavoitteeseen halutaan päästä. Juuri liikenne osoittautui ongelmallisimmaksi myös Lahdessa.
Lisäksi uuden valtuuston vaikutusmahdollisuudet näihin kahteen pääkohtaan ovat vähäiset. Liikenteen päästöihin voidaan vaikuttaa paikallistasolla vain vähän, ja vaikka Vantaan Energia on kaupungin omistuksessa, sen päätöksistä vastaa yhtiö itse, ei kaupunginvaltuusto.
Toki kaupunkikonserniin kuuluvia yhtiöitä, kuten Vantaan Energiaa, koskevat samat hiilineutraaliustavoitteet kuin kaupunkia.
Jos uusi kaupunginvaltuusto haluaisi peruuttaa kahdeksan vuotta sitten asetetuista hiilineutraaliustavoitteista, tämä tehtäisiin valtuuston päätöksellä.
– Todennäköisesti siitä päätettäisiin uuden valtuuston strategian yhteydessä, kuten tehtiin tämän voimassa olevan tavoitteen kohdalla, Viinanen sanoo.
