Sähkön hinnan hurjat heilahtelut ilahduttavat yhä useampaa suomalaista.
Vantaalla hintaheilahtelusta aiotaan ottaa kaikki hyöty ja vieläpä suuressa mitassa.
Ydinajatuksena on kuluttaa sähköä silloin, kun se on halpaa tai ilmaista, ja tuottaa sitä silloin, kun hinnat ovat huipussaan. Tämä vaatii kykyä varastoida suuria määriä energiaa, ja tässä Vantaan Energia ottaa edistysharppauksen.
Kaupungin energiayhtiö on alkanut louhia Kehä III:n varteen maailman suurinta lämmön kausivarastoa.
Käytännössä kyse on syvälle kallioon tehtävistä valtavista vesisäiliöistä, joiden tilavuus vastaa viittä Eduskuntataloa. Veden lämmittämiseen käytetään kesäaikaan sähkön tuotannon hukkalämpöä, mutta lisäksi jättisäiliöt saavat megaluokan vedenkeittimet.
Kahta 60 megawatin tehoista sähkökattilaa ohjataan minuuttien tarkkuudella niin, että sähköverkon halvimmat hinnat voidaan hyödyntää.
Selvästi yli sata-asteiseksi keitettyä vettä voidaan varastoida kuukausien ajan. Lopulta niiden lämpöenergia käytetään vantaalaisten kotien kaukolämmöksi. Todennäköisesti varastosta riittää lämpöä myös naapurikuntien kaukolämpöverkkoon – kunhan hinnasta sovitaan.
Vantaan energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen voi vain toivoa sähkön hintojen heilahtelua.
– Hinnan heilahtelut ovat meille selkeästi etu, hän sanoo.
Halpa sähkö on eduksi, koska sitä voidaan käyttää energiavaraston vesimassan lämmittämiseen. Kallis sähkö on eduksi puolestaan siksi, että kaupunki omistaa osuuksia kahdesta tuulivoimayhtiöistä.
Ei jää epäselväksi, että Toivonen on innoissaan suurhankkeesta.
– Jos nämä sähkökattilat olisivat jo käytössä, niitä todennäköisesti käytettäisiin juuri nyt sen sijaan, että hyödynnetään esimerkiksi biopolttoainetta.
Lämpövaraston on määrä valmistua vuoden 2028 aikana. Silloin se korvaa muun muassa kaasulla tuotettua lämpöä.
Hintapiikit pehmenevät
Kantaverkkoyhtiö Fingridin sähkön kysyntä- ja tarjontatasapainoa valvova sähköjärjestelmäreservit-yksikön päällikkö Mikko Kuivaniemi pitää Suomessa jo toimivia ja Vantaalle tulevia sähkökattiloita tärkeinä koko sähköjärjestelmän kannalta.
– Sähkökattiloita alkaa olla melkein pienen ydinvoimalan verran. Niillä on jo iso merkitys sähkön riittävyyteen ja hinnan muodostukseen, hän sanoo.
Sähköjärjestelmän muutosnopeudesta kertoo se, että edes Kuivaniemen kaltainen näköalapaikalta tilannetta seuraava asiantuntija ei osaa sanoa, miten sähkökattiloiden yleistyminen tulee vaikuttamaan hintaheilahteluun.
– Sähkökattilat tässä mittakaavassa ovat verrattain uusi ilmiö. Nyt niistä kerätään vielä kokemuksia, hän sanoo.
Myös Helsingin Energia kertoo jättimäisten sähkökattiloiden rakentamisesta hyödyntämään sähkön hintavaihteluita.
Energian varastointi akkuihin tai vesimassaan voisi Kuivaniemen mukaan vähentää merkittävästi sähkön hintapiikkejä, mutta eroon piikeistä ei päästä tuuli- ja aurinkovoiman osuuden yhä kasvaessa.
Viime vuosien myllerrys sähkömarkkinoilla on herättänyt myös kotitaloudet. Viime vuoden lopussa sähkösopimuksista 29 prosenttia oli sidottu sähköpörssiin. Tuoreempaa tietoa tietoa ei ole.
Rajut hintapiikit voivat tuottaa ikäviä sähkölaskuyllätyksiä, mutta toisaalta hinnan heilahtelut ovat eduksi niille, jotka osaavat ja pystyvät ajoittamaan kulutustaan.
Kotitalouksissa esimerkiksi lämminvesivaraaja ja sähköauto ovat huomattavia energiavarastoja, joiden oikein ajoitettu käyttäminen voi keventää sähkölaskua.
Kuivaniemen mukaan viime talvi osoitti, että kotitalouksilla voi olla yllättävän iso vaikutus koko sähkömarkkinaan.
– Rohkenisin sanoa, että nyt on saatu jo aika hyvä kuva siitä, kuinka paljon kuluttajat parhaimmillaan reagoivat sähkön hintaan.
”Totta kai hirvittää”
Suomalainen energiamaailma on keskellä isoa mullistusta.
Tuulivoiman nopea lisääntyminen on johtanut sähkön hintojen rajuun heilahteluun tuulisuudesta, lämpötiloista ja tuontitilanteesta riippuen. Kun sähkön tuotanto vaihtelee, pitää kulutuksenkin reagoida – ja nopeasti.
Hetkessä päälle ja pois napsautettavat sähkökattilat ovat täydellinen pari ailahtelevalle tuulivoimalle. Vantaan lämpövarastoon niitä tulee kaksi. Yhteensä niiden teho vastaa 20 000:ta sähkökiuasta.
Onko sitoutuminen suurhankkeeseen riski, kun energiamarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa? Näin Jukka Toivonen vastaa:
Toivosen mukaan energian varaaminen vesimassaan lämpönä on moninkertaisesti edullisempaa kuin energian varastoiminen sähkönä akkuihin.
Viime vuosien muutos energiamarkkinoilla on kuitenkin ollut niin nopea, että sen ennustaminen on onnistunut tuskin keneltäkään.
200 miljoonan euron investointi on kaupungin energiayhtiölle massiivinen. Toivonen kuitenkin uskoo, että se vahvistaa Vantaan energian asemia tulevaisuudessa.
– Totta kai summat ovat suuria ja pientä hirvitystä se aiheuttaa, mutta usko on vahva, Toivonen vakuuttaa.
