Vantaan ja Keravan hyvin­vointi­alueen ehdokkaat kannattavat edelleen lisä­rahoituksen hakemista valtiolta

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki valtiolta lisärahoitusta vuonna 2023. Lisärahaa ei tuolloin myönnetty.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (Vake) aluevaaliehdokkaat ovat valmiita pyytämään lisärahaa valtiolta myös tulevalla kaudella.

Vaken hyvinvointialue on ainoa alue, joka on hakenut valtiolta lisärahaa alijäämän kattamiseksi.

Valtio kuitenkin arvioi viime vuonna, että alueella on edellytykset järjestää palvelunsa nykyisellä rahoituksella, eikä lisärahaa myönnetty.

Silti Ylen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista valtaosa kannattaa lisärahoituksen hakemista jatkossakin.

Se saa kannatusta kaikista poliittisista ryhmistä, etenkin vasemmiston, SDP:n, vihreiden ja keskustan ehdokkaiden joukossa.

RKP:n ehdokkaista vajaa kolmasosa ei hakisi lisärahaa, ja karkeasti noin neljäsosa perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja kokoomuksen ehdokkaista on asiasta jokseenkin eri mieltä.

Lisätuen tarvetta on perusteltu muun muassa sillä, että vieraskielinen väestö aiheuttaa lisäkuluja, joita ei oltu huomioitu riittävästi rahoituksessa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on Suomen monikulttuurisin. Alueen asukkaista noin 25 prosenttia on vieraskielisiä ja alueella puhutaan yli 120:tä kieltä.

Asiaa kommentoitiin vaalitentissä

Hyvinvointialueen taloudesta keskusteltiin Radio Suomen alueellisessa vaalikeskustelussa maanantaina. Mukana olivat SDP:n Sirkka-Liisa Kähärä, vasemmistoliiiton Antero Eerola ja kokoomuksen Otso Kivimäki.

Sirkka-Liisa Kähärän mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on lisärahoituksen hakemiseen hyvät perusteet.

– Ihmettelin sitä, että muut hyvinvointialueet eivät käyttäneet tätä mahdollisuutta, koska ongelmia on muuallakin [hyvinvointialueilla], Kähärä sanoi vaalitentissä.

Vaikka taloustilanne on heikko, ehdokkaat eivät usko, että lakisääteisistä peruspalveluista ryhdytään säästämään.

Antero Eerolan mukaan Vantaa ja Kerava on osoittanut, että palveluita voidaan tuottaa edullisemmin ja tehokkaammin ilman, että tämä johtaa leikkauksiin ja irtisanomisiin.

Hän vähentäisi vuokratyövoiman käyttöä alueella.

– Alueilla katoaa joka vuosi noin 600 miljoonaa euroa vuokratyövoiman kankkulan kaivoon. Vuokratyövoimaa pitäisi vähentää radikaalisti, että olisi omaa väkeä [tilalla].

Eerola kritisoi myös Kela-korvausten nostoa, joka on hänen mukaansa johtanut palveluiden hinnan nousuun, ei saatavuuden parantumiseen.

Otso Kivimäki taas puolustaa Kela-korvausten nostoa.

– Sillä taataan, että jos potilas jää jumiin hoitojonoihin, hänet saadaan yksityiselle puolelle Kela-korvausten piiriin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vaalitentti löytyy kokonaisuudessaan Yle Areenasta.