Vapaamuurarien Suomen keskusjärjestö, eli suurloosi, täyttää tänä vuonna sata vuotta.
Vapaamuurarius on valistusajalla syntynyt liike, jonka tavoitteena on erilaisten rituaalien ja symbolien avulla auttaa jäseniään heidän pyrkimyksessään paremmiksi ihmisiksi. Liikkeen jäsenyyttä ympäröi salaperäisyys, joka on aina kiehtonut ulkopuolisia ja ruokkinut uskomuksia, huhuja ja salaliittoteorioita.
Juhlavuonna vapaamuurariutta on esitelty Helsingin kansallisarkiston näyttelyssä ja nyt myös tuoreessa tietokirjassa.
Kokosimme viisi vähemmän tunnettua faktaa salaperäiseksi mielletystä veljeskunnasta.
Juttua varten on haastateltu tutkija Samu Nyströmiä, joka on kirjoittanut tuoreen tietokirjan nimeltä Enemmän valoa – Suomalaisten vapaamuurarien historia. Tietoja antoi myös vapaamuurarien Suomen suurloosin apulaissuurmestari Heikki Hakala.
1. Salaisuuksia vain kaksi
Heikki Hakalan mukaan vapaamuurarit ovat jo 1980-luvulta alkaen pyrkineet korostamaan avoimuutta ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan.
Nykyisin varsinaisia salaisuuksia on kaksi: toinen on rituaalien tarkka sisältö ja toinen elossa olevien jäsenten henkilöllisyys.
Rituaalia Hakala luonnehtii vahvasti kokemusperäiseksi tapahtumaksi, jota ei sanoilla täysin pysty selittämään.
– Netistähän löytyy kyllä vuodettuja rituaalikirjoja, mutta ne eivät oikein selittämällä tai lukemalla avaudu, se salaisuus on paljon syvempi asia. Rituaalin sisältö on osittain symbolein ja allegorioin rakennettua, huonosti sanallisesti avautuvaa asiaa.
Nyström itse pääsi tutkijana käsiksi kaikkiin mahdollisiin aineistoihin, myös rituaalikirjoihin ja jäsenmatrikkeleihin. Tämä tekee hänestä mahdollisesti ainoan suomalaisen ei-vapaamuurarin, joka tietää järjestön salaisuudet.
Vuodettua tietoa toki löytyy netistä kenen tahansa tutkittavaksi, mutta Nyströmin arvion mukaan olennaisen ja oikean erottamisen voi varmuudella tehdä vain vapaamuurari tai liikkeeseen perehtynyt ammattitutkija.
2. Naiset eivät voi olla vapaamuurareita
Vapaamuurarijärjestelmän perustana on jokaisessa maassa toimiva itsenäinen suurloosi. Minkäänlaista kansainvälistä keskushallintoa ei ole, vaan kaikki suurloosit ovat päättäneet yhdessä noudattaa samoja 1700-luvun alussa määriteltyjä sääntöjä.
Näissä alkuperäissäännöissä edellytetään, että jäseninä on vain miehiä.
– Koska ei ole mitään suurta yleisjohtoa, ei ole myöskään mitään organisaatiota, joka muuttaisi niitä 1700-luvun määritelmiä, Nyström sanoo.
Apulaissuurmestari Heikki Hakala vahvistaa tutkijan käsityksen: jos naisia otettaisiin mukaan, suomalaiset vapaamuurarit erotettaisiin kansainvälisestä vapaamuurariyhteisöstä.
Naisjäsenyydestä käydään kyllä ajoittain keskustelua. Nyströmin mukaan myös vapaamuurariliikkeen juurilla eli Englannin yhdistyneessä suurloosissa on aika ajoin pohdittu asiaa.
Suomen suurloosin jäseninä naisia ei Hakalan mukaan kuitenkaan ole eikä muutosta tule.
– Se asia on meillä tavattoman syvällä rakenteessa. Ei ole millään tavalla näköpiirissä, että tämä muuttuisi.
Suomessa tosin toimii myös naisvapaamuurarijärjestö sekä yhteisvapaamuurarijärjestö. Näillä erilaisilla vapaamuurareiksi itseään kutsuvilla järjestöillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
3. Kuka tahansa voi perustaa vapaamuurarijärjestön
Vapaamuurarius ei ole yksittäinen eksaktisti määritelty asia eikä suojattu tuotemerkki tai nimike, vaan käytännössä kuka tahansa voi perustaa vapaamuurarijärjestön.
Itse asiassa maailma on täynnä erilaisia järjestöjä, jotka sanovat olevansa vapaamuurareita.
– Pelkästään Suomessa toimii neljä muuta vapaamuurarijärjestöä, ja maailmalla niitä on vaikka kuinka paljon. Järjestöt eivät ole veljiä keskenään, Nyström sanoo.
Nyströmin tietokirja käsittelee pääosin alkuperäistä Suomen vapaamuurarijärjestöä, niin sanottua vapaiden ja oikeutettujen muurarien järjestöä.
Järjestöt ovat keskenään hyvin erityyppisiä: Nyström mainitsee esimerkkeinä teosofiset muurarijärjestöt, naismuurarijärjestöt sekä yhteisvapaamuurarit, johon kuuluu sekä miehiä että naisia.
4. Jäsenet voivat edustaa mitä tahansa uskontoa
Vapaamuurariliikkeen historia alkaa 1600-luvun lopulta. Varsinaisen muotonsa se löysi seuraavalla vuosisadalla valistuksen aikakaudella, ja liikkeeseen yhdistettiin aikakaudelle tyypillisesti sekä uskonnollista että tieteellistä maailmankuvaa.
1600-luvulla toimineiden loosien rituaaleissa oli runsaasti kristillisiä piirteitä, mutta 1700-luvulla niistä muokattiin luonteeltaan yleisuskonnollisia, ja jäseniksi alettiin hyväksyä muitakin kuin kristillistä uskoa tunnustavia.
– Jäseneksi hakevan pitää uskoa yhteen korkeampaan voimaan, mutta sitä jumaluutta ei ole tarkemmin määritelty, Nyström sanoo.
Vapaamuurareihin voi siis kuulua – ja kuuluu – yhtä lailla vaikkapa muslimeja, juutalaisia tai kristittyjä.
Järjestön käyttämään symboliikkaan ja suurloosien koristeisiin kuuluu paljon kristinuskoon vihjaavia symboleja, mutta Nyströmin mukaan istunnossa Raamatun rinnalla voi yhtä hyvin olla vaikkapa Koraani, jos istunnossa on mukana muslimijäseniä.
5. Salaliittoteoriat osin samoja jo 300 vuotta
Samu Nyström piti tietokirjaa tehdessään selvänä, että vapaamuurareista ei voi kirjoittaa vain kertomalla, mitä liikkeen edustajat ovat itse olleet, vaan pitää myös tutkia, mitä heidän on oletettu olleen.
Tästä syystä noin puolet 500-sivuisesta tietokirjasta käsittelee erilaisia salaliittoteorioita ja uskomuksia, joita vapaamuurareihin on liitetty. Nyström pitää merkittävänä, että monet teoriat ovat pysyneet lähes muuttumattomina 1700-luvulta tähän päivään.
Nyström löytää salaliittoteorioiden ja vapaamuurariliikkeen välille myös kiinnostavan yhteyden.
– Vapaamuurariudessa keskeinen ajatus on etsiä enemmän valoa, eli ymmärrystä maailmaan ja selitystä siihen, mitä maailmassa tapahtuu. Täysin sama ajatushan koskee salaliittoteoreetikkoja.
Yhteistä molemmille on rikkaan mielikuvituksellisen maailman hyödyntäminen suurten kysymysten tutkimisessa.
