Varhaisperunan viljely keskittyy Varsinais-Suomeen, mutta perunan päätuotantoalueella pohjalaismaakunnissa halutaan ottaa pieni siivu myös varhaisperunamarkkinoista.
Perunanviljelijä Kaj Berglund pääsi tänä keväänä istuttamaan ensimmäiset varhaisperunansa kolme viikkoa sitten eli 13. huhtikuuta.
Kaikkiaan Berglundin tilalla on nyt varhaisperunaa maassa noin puolentoista hehtaarin alalla. Perunan kokonaisviljelyala on noin 30 hehtaaria.
Rymättylässä ensimmäiset istutukset tehtiin jo pääsiäisenä, joten pohjalaisviljelijän perunoilla ei ole mahdollisuuksia kilpailla koulujen valmistujaisviikonlopun myynnissä.
Mutta juhannuspöytiin Berglundin perunat ehtivät.
– Varmasti pitää olla vähän hullu, että yrittää tehdä näitä vuodesta toiseen, mutta kyllä me olemme saaneet perunaa juhannukseksi jo kymmenen vuotta peräkkäin, yrittäjä Kaj Berglund kertoo.
Harson ja muovin alla
Kun Berglundit saivat ensimmäiset varhaisperunansa maahan, tuli lunta ja räntää ja pakkasta oli enimmillään kahdeksan astetta.
Muovin ja harson alla uusi elämä on kuitenkin lähtenyt vauhtiin.
– Kasvu on ollut hidasta, koska huhtikuun päivät ovat olleet pilvisiä ja kylmiä, mutta nyt sään lämmetessä kasvu käy kohinalla. Perunat ovat juurettuneet melko hyvin, ja idut tulevat pian pintaan. Muutaman päivän päästä nähdään jo varsia.
Pelkkä harso ei riitä sitomaan maahan tarpeeksi lämpöä, vaan suojaksi on pitänyt levittää myös muovia.
– Muovi on kovatöinen ja työllistävä. Pelkkä harso olisi helppo levittää vaikka koko tilalle.
Multavaa kivennäismaata ja aurinkoa
Pohjalaismaakuntien varhaisperuna-ala on edelleen hyvin pieni.
Ylitarkastaja Pekka Tuomisto Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta kertoo, että viime vuonna Etelä-Pohjanmaalla, Pojanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla viljeltiin katteenalaista varhaisperunaa yhteensä 23 hehtaarin alalla. Koko maassa vastaava luku oli 725 hehtaaria.
Tuomisto sanoo, että varhaisperunan tuotantoalojen ennustaminen on vaikeaa.
– Tietysti on toivottavaa, että nyt ja tulevaisuudessa saamme nauttia turvallista, kotimaista perunaa. Kotimainen ruoantuotanto ja omavaraisuus ovat tärkeitä.
Kasvintuotannon asiantuntija Päivi Koivusalo Pro Agriasta muistuttaa, että varhaisperunan viljely on myös maaperäkysymys.
Hyvät kasvuolosuhteet syntyvät, kun peruna istutetaan hiekkaperäiseen, multavaan kivennäismaahan.
– Kasvupaikankin pitäisi olla otollinen eli aurinkoon päin. Multava kivennäismaa lämpiää aivan eri tavoin kuin multamaa, Koivusalo selittää.
Pientä lisää normaalituotannon rinnalle
Pohjalaismaakunnat ovat Suomessa perunan päätuotantoalueita, mutta ovatko pohjalaiset perunanviljelijät kiinnostuneet laajentamaan varhaisperunapuolelle?
– Aika vähän on ollut meillä varhaisperunaa, ja määrät ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Mutta nyt olen kuullut, että tänä vuonna olisi tullut jokunen lisää, Kaj Berglund kertoo.
Berglund myöntää, että varhaisperunan viljely pohjalaismaakuntien korkeudella ei rikastuta, mutta tilalle se on tuonut pientä lisää normaalituotannon rinnalle.
– Varhaisperunan viljely on kovatöistä. Se vaatii paljon työvoimaa.
Kaiken perusta on Berglundin mukaan se, että perunoitaan pääsee myymään tarpeeksi ajoissa.
– Jos pääsee aikaisin mukaan, siitä voi saada hinnan. Jos taas menee heinäkuun puoleenväliin, perunaa tulee joka paikasta niin paljon, että hinnat laskevat.
Tuoreena ja kuokkalaatua
Berglundit pakkaavat ja markkinoivat itse varhaisperunansa. Ne menevät suoraan lähikauppoihin Poriin, Seinäjoelle, Vaasaan, Uuteenkaarlepyyhyn ja muualle rannikolle.
Tila kilpailee sillä, että peruna kuljetetaan nostopäivän iltana tai viimeistään seuraavana aamuna kauppoihin.
– Silloin se on tuoretta, ja maku on säilynyt.
Toinen myyntivaltti on Berglundin mukaan uudenperunan hellävarainen käsittely.
– Tarvitaan erikoisnostokone, että saadaan kuokkalaatua.
