Ennaltaehkäisevää matalankynnyksen psyykkaritoimintaa ehti olla Varkaudessa kymmenen vuotta.
Varkautelainen Tiia Järvinen, 15, koki yläkoulun alkaessa koulunkäynnin hankalaksi: ahdisti, oli oppimisvaikeuksia ja mielenterveyshaasteita.
Järvinen sanoo, että ellei hän olisi päässyt koulupsyykkarin luo heti ongelmien ilmettyä, olisi hänen tulevaisuudenkuvansa todella synkkä.
– Olen saanut keskusteluapua ja ymmärtävää tukea, kokenut itseni kuulluksi.
Koulupsyykkarin eli koululla työskentelevän psykiatrisen sairaanhoitajan avulla hän on saanut koulunkäyntiin tehostettua tukea ja opintoihin apua.
Psyykkari on ollut merkittävässä roolissa auttamassa Järvistä ymmärtämään omia ongelmiaan ja tarjoamassa tukea. Tämä puolestaan on mahdollistanut hänen koulunkäyntinsä jatkumisen ja auttanut näkemään tulevaisuuden positiivisesti.
Yhdenvertaisuus vei palvelun koululta
Ennaltaehkäisevää psyykkaritoimintaa ehti olla Varkaudessa 10 vuotta. Tavoitteena oli tarjota lapsille ja nuorille matalan kynnyksen mielenterveysapua siellä missä he ovat: omassa koulussa.
Psyykkaria saattoi tavata ilman ajanvarausta aina viime marraskuuhun saakka. Keskusteluapua sai muun muassa mielenterveyden haasteisiin, ahdistukseen, uniongelmiin, elämänkriiseihin ja jaksamisongelmiin.
Vuonna 2023 psyykkarit siirtyivät Varkauden kaupungin palkkalistoilta Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ja viime marraskuussa asia konkretisoitui psyykkaritoiminnan lakkauttamisena. Taustalla on hyvinvointialueen palveluiden yhtenäistäminen.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen perheiden terveyspalveluiden päällikkö Sanna Niinimäen mukaan palveluissa on ollut suuria eroja kuntien välillä. Koska psyykkaritoiminta ei ole lakisääteistä, hyvinvointialue luopuu siitä.
– Hyvinvointialueella tavoitellaan alueellista yhdenvertaisuutta siten, että hoitoonpääsykriteerit ja palvelun sisällöt ovat yhteneväisiä alueista riippumatta, Niinimäki kertoo.
Psyykkaritoiminnassa työskennelleet psykiatriset sairaanhoitajat ovat nyt osa lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden työryhmiä. He vastaavat seitsemän kunnan lapsista ja nuorista.
Varkautelaisnuorille palvelun yhdenvertaistaminen tarkoittaa vaikeampaa hoitoonpääsyä.
– Aikaisemmin meillä ei ollut suuria jonoja, mutta tällä hetkellä nuoret joutuvat odottamaan apua kuukausia, Waltterin koulun rehtori Teemu Mustonen sanoo.
Hoitojonot laittoman pitkiä
Pohjois-Savon hyvinvointialue on ollut jo pitkään aluehallintoviraston valvonnassa, koska lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden hoitojonot ovat pitkiä.
Terveydenhuoltolain mukaan hoitoon on päästävä 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun hoitoarvio on tehty. Pohjois-Savossa nuoret ovat joutuneet jonottamaan hoitoa pisimmillään 230 vuorokautta. Nyt virasto on antanut hyvinvointialueelle uhkasakkomääräyksen.
Nyt rehtori pelkää, että viivästynyt pääsy ammattiavun piiriin johtaa ongelmien kasautumiseen. Psyykkaritoiminta lakkasi marraskuussa, ja vaikutukset heijastuvat jo koulun arkeen.
– Signaalit ovat nyt siihen suuntaan, että poissaolomäärät lisääntyvät, Mustonen sanoo.
Noin 800 oppilaan Waltterin koulun rehtoria huolestuttaa myös se, miten tilanne vaikuttaa koulun henkilökunnan työtaakkaan ja jaksamiseen. Kun psyykkareita ei ole koululla, opettajat ja muu henkilökunta joutuvat käsittelemään nuorten ongelmia ilman riittävää koulutusta.
Elämänsuunta löytyi psyykkarin avulla
Tiia Järvinen tietää omakohtaisesti, kuinka oikea-aikainen tuki voi muuttaa elämän suunnan. Järvinen on hakenut kevään yhteishaussa sosiaali- ja terveysalalle. Hän haluaa ihmisläheiseen auttamistyöhön, koska kokee itse saaneensa niin hyvää apua.
Tulevaisuus näyttää nyt valoisalta.
– Koen, että se on psyykkareiden ansiota. Silloin kuin aloitin yläkoulun, en nähnyt itselläni tulevaisuutta.
