Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton ennakkoarvion mukaan hukkuneita on yli kaksinkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Moni pilkkijä joutuu keväisin hengenvaaraan. Myös hukkumisia sattuu säännöllisesti esimerkiksi Itä-Suomen järvillä.
Pohjois-Savon vapaa-ajankalastajapiirin kalastusohjaaja Lauri Rautiaisen mukaan erityisesti kokemattomat pilkkijät joutuvat vaaratilanteisiin. Kaikki eivät ymmärrä, kuinka suuria vaihteluita jään paksuudessa saattaa olla pienelläkin alueella.
Sosiaalisessa mediassa kerrottu tieto ei ole luotettavaa.
– Ei kannata uskoa, että lähijärven jää kestää, vaikka naapurijärvellä olisi ajettu vielä autolla, Rautiainen sanoo.
Tilastojen mukaan jäihin putoamisia tapahtuu eniten keväällä huhtikuussa ja toiseksi eniten joulukuussa.
Pilkkijä upposi, vaikka varmisti jään paksuuden kairaamalla
Varkautelainen Pekka Koponen koki karmean tilanteen joulukuun ensimmäinen päivä vuonna 2022, kun hän upposi jäihin pilkillä ollessaan.
Koponen oli syrjäisellä lammella, joka sijaitsi noin 400 metrin päässä tiestä. Lähimpään asutukseen oli linnuntietä matkaa noin kaksi kilometriä.
Koponen kairasi jäähän reikiä ja huomasi jään olevan kymmenen senttimetrin paksuista, kuten hyvästä ahvenpaikasta kertoneet tuttavat olivat sanoneet.
Jää ei kuitenkaan kestänyt joka kohdassa. Koponen kertoo tippuneensa jään läpi ilman ennakkovaroitusta.
– Tippuessa ehdin ajatella, ettei tämä voi olla totta.
112-sovellus olisi pitänyt päivittää avannossa
Koposen putoamiskohdassa on vettä noin kymmenen metriä. Hän sai nostettua itseään naskaleiden avulla ylemmäksi, mutta ei jään päälle, koska se petti alta. Onneksi Koposen puhelin oli rintataskussa. Hän kaivoi sen esiin ja löysi 112-sovelluksen. Sovellus vaati kuitenkin päivityksen.
– Taisin huutaa ääneen siinä tilanteessa. Tilanne tuntui järkyttävältä.
Koposella ei ole tarkkaa kuvaa siitä, kuinka hän onnistui saamaan yhteyden hätäkeskukseen. Hän puhui päivystäjän kanssa noin 44 minuuttia puhelimessa ennen kuin pelastajat tulivat paikalle.
Tiukin tilanne oli, kun hän lakkasi hetkeksi polkemasta vettä ja jalat kulkeutuivat jään alle. Niiden saaminen sieltä pois vaati voimia.
Naskalit lähelle vartaloa niin voimaa on enemmän
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton ennakkotiedon mukaan jäihin pudonneita ihmisiä on hukkunut 15 alkuvuoden aikana.
Kaikkiaan alkuvuoden hukkumistilasto näyttää ennakkotiedon mukaan karulta. Ennakkoarvion mukaan hukkuneita on 23. Se on yli kaksinkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös läheltä piti -tilanteita on ollut kymmeniä.
Liiton vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltusen mukaan viime vuosina on havaittu, että jäihin pudonneen kannattaa iskeä naskalit mahdollisimman lähelle vartaloa, jolloin itsensä nostaminen ei vie niin paljon voimia kuin jos kädet olisivat kauempana.
Hiltunen toivoo myös ihmisten miettivän, kykenevätkö he pelastautumaan vedestä.
– Siihen vaikuttavat muun muassa oma paino ja toimintakyky.
Liitto on laatinut jäistä pelastautumisjumpan, jota voi tehdä kotona. Erilaisista pelastautumiskeinoista löytyy myös videoita.
Pekka Koponen ei osaa sanoa, kuinka hän selvisi pitkästä odotuksesta kylmässä vedessä. Fyysinen toipuminen vei häneltä muutaman viikon, mutta psyykkiseen toipumiseen aikaa meni puoli vuotta. Tilanne palasi mieleen arjen keskellä.
– Kyllä siinä monta kertaa silmät kastui.
Traumaa jäihin putoaminen ei kuitenkaan Koposelle aiheuttanut. Hän kulkee jäillä ja käy pilkillä kuten ennenkin. Läheltä piti -tilanteen jälkeen hän hankki kuitenkin itselleen kelluntapuvun.
