Savu tupruaa lumisen havumetsän uumenista Tikkakoskella Keski-Suomessa.
Yksi valkoisiin maastopukuihin pukeutuneista varusmiehistä lisää oksia räiskyvään nuotioon. Muut varusmiehet rakentavat kahden puun väliin telttasuojaa pikkupakkasessa.
Ilmasotakoulun tammikuun saapumiserän alokkailla on käynnissä maastoharjoitukset.
Lentosotamiehet oppivat maastoharjoituksessa esimerkiksi, kuinka tulen saa syttymään, vaikka kuivaa puuta ei olisi saatavilla.
Lentosotamies Eeli Mättö ja Rasmus Reinikainen kertovat, että varusmiespalveluksen kaksi ensimmäistä kuukautta ovat sujuneet erittäin hyvin.
Heidän mielestään Ukrainan sota ja muu maailman poliittinen tilanne ovat nostaneet varusmiesten maanpuolustustahtoa.
– Olemme saaneet hyvää palautetta siitä, miten hyvin olemme suoriutuneet kaikista tehtävistä.
Eeli Mätön mielestä parasta armeijassa on metsässä rämpiminen ja raskainta on odottaminen, kun vauhtia haetaan välillä tuvasta.
”Olen asennoitunut sillä tavalla, että tehdään mitä käsketään.”
Samanlaiset mietteet näyttävät olevan myös monella muulla varusmiehellä.
Varusmiespalveluksen jättää kesken yhä harvempi. Puolustusvoimien mukaan viime vuonna palveluksen keskeytti joka kuudes varusmies. Se on noin kaksi ja puoli prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Taso on nyt sama kuin ennen koronavuosia, jolloin keskeyttäneiden määrä nousi.
Ilmasotakoulun koulutuspataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jari Koskinen uskoo, että suurimpana syynä on maanpuolustustahdon vahvistuminen.
– Tämä maailman tilanne vaikuttaa. Halu maanpuolustukseen kuuluu selvästi esimerkiksi varusmiesten jutuissa ja näkyy palautteissa.
Eeli Mättö sanoo olevansa valmis sotaan, jos tarve sitä vaatii:
Panostus palveluksen alkuun
Kirkas kevätaurinko siivilöityy naavaisten havunoksien lomasta, kun varusmiehet alkavat käskystä purkaa väliaikaismajoituksia.
On aika siirtyä seuraavaan kohteeseen harjoittelemaan tiedustelutoiminnan perusteita.
Lentosotamies Rasmus Reinikainen kertoo, että sodan uhan tiedostaminen on lisännyt motivaatiota palvelukseen:
Keskeytysten vähenemiseen on useitakin syitä, arvioi Pääesikunnan koulutusosastolta everstiluutnantti Janne Kananen.
Keskeytyksiä tapahtuu eniten palveluksen ensimmäisten viikkojen aikana. Puolustusvoimissa onkin viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota palveluksen alun sujumiseen.
Alokkailta kysytään entistä enemmän palautetta, ja palveluksen vaativuutta on porrastettu.
– Mahdollistamme henkisen ja fyysisen kunnon kehittämisen. Kasvatamme rasitusta vähitellen, kertoo Kananen.
Keskeyttämisten laskuun on saattanut vaikuttaa myös se, että kutsunnoissa katsotaan vaatimustasoltaan sopivat palvelustehtävät entistä tarkemmin.
Kanasen mukaan lisäksi joukko-osastoissa on arvioitu omaa toimintaa tarkasti.
– Henkilökunta on tehnyt hyvää työtä. He ovat pystyneet luomaan hyvän hengen ja oppimisilmapiirin.
Motivoituneita lentosotamiehiä
Tikkakosken ilmasotakoulussa keskeyttäneiden määrä on aina ollut valtakunnallista keskiarvoa pienempi.
Ilmasotakoulun everstiluutnantti Jari Koskisen mukaan se on pysytellyt pitkään 10–11 prosentissa, kun se koko maassa on viitisentoista prosenttia.
– Meillä on erikoiskursseja, kuten sotilaslentäjien koulutus, johon tullaan karsinnan kautta. Motivaatiotaso on jo lähtökohtaisesti korkeampi kuin muualla
Rasmus Reinikainen haluaisi päästä aliupseerikoulutukseen.
– Parasta on ollut uudet kaverit ja tiivis ryhmähenki. Lisäksi olen oppinut uusia taitoja, joita voi hyödyntää myös siviilissä.
Reinikaiselle mieleisintä ovat olleet luonnossa tehtävät harjoitukset ja ampuminen. Raskaimmalle ovat tuntuneet pitkät marssit ja varusteiden kastuminen metsäleirillä.
”Välillä on vähän ärsyttänyt, mutta sitten hörkitään vain menemään. Se saa kaiken rullaamaan.”
