Lapsuudessa hankittua rokotesuojaa tulee aikuisena tehostaa muun muassa kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotteen osalta.
Moni suomalainen ei muista, mitä rokotteita heillä on voimassa, tai mitä pitäisi uusia.
Suomessa rokoteohjelma tarjoaa laajan rokotesuojan etenkin lapsena annettujen rokotteiden myötä, mutta osan rokotteiden uusimisesta tulee aikuisen itsensä huolehtia.
Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Kirsi Valtonen arvelee, että iso osa suomalaisesta aikuisväestöstä on hukassa sen suhteen, mitä rokotteita heillä on voimassa. Aikuisiällä uusittavien rokotteiden määrä ei ole suuri, mikä voi vaikuttaa niiden unohtamiseen.
Aikuisina uusittaviin rokotusohjelman rokotuksiin kuuluvat kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotteet sekä 25-vuotiaiden tapauksessa samalla tehostettava hinkuyskärokote.
– Jäykkäkouristuksen ja kurkkumädän tehosterokotteita otetaan niin harvoin, etteivät ihmiset sitten muista, oliko siitä viisi tai kymmenen vuotta, Valtonen sanoo.
Tuoreimmista saaduista rokotuksista tiedot löytyvät Omakanta-palvelusta, mutta vanhempia tietoja voi olla vaikeampi löytää. Rokotetietoja voi saada vanhojen rokotekorttien lisäksi esimerkiksi terveysaseman, työterveyden tai armeijan kautta.
Myöskään THL ei kerää tilastoja siitä, kuinka hyvin aikuisväestö uusii rokotusohjelman mukaisia rokotteita.
”Lapsille olen kyllä hoitanut”
Ylen Oulussa haastattelemat ohikulkijat eivät myöskään olleet tietoisia heidän rokotteidensa voimassaolosta tai niiden uusimisesta.
– Luotan siihen, kun olen ollut työterveyden piirissä jo pidemmän aikaa, että siellä on siitä huolehdittu. Mutta en voi sanoa, että tietäisin, Jarkko Junni sanoo.
Sara Kankaala arvelee myös saaneen rokotteet työterveyden ja aiemmin koulun kautta.
– Lapsille olen kyllä hoitanut kaikki, mutta omista rokotuksista en ole varma, Kankaala sanoo.
Moni nimesi Omakannan paikkana, josta voisi löytyä tietoa voimassa olevista rokotteista.
Rokotusohjelmassa tarjottavien rokotusten myötä monet taudit, kuten esimerkiksi juuri kurkkumätä tai tuhkarokko ovat Suomessa nykyään harvinaisia, Valtonen huomauttaa.
– Periaatteessa jos vähänkään reissaa vaikka ihan Euroopassakin, niin riski rokotuksilla ehkäistäville taudeille on suurempi.
Tänä kesänä ja syksynä eri puolilla Suomea on levinnyt hinkusykää. Hinkuyskää vastaan rokotetaan Suomen rokoteohjelmassa, mutta rokote tulisi uusia aikuisilla tehosteena 25-vuoden iässä.
Valtonen ei usko, että taustalla olisi rokotteiden puuttuminen, sillä sairautta on esiintynyt etenkin yläasteikäisten keskuudessa, jotka saavat tautiin rokotteet.
– Se, mikä usein jää ottamatta on se 25-vuotiaille suositeltu tehoste. Jos ei sitä saa opiskeluterveydenhuollon osana, niin todennäköisesti nuoret aikuiset eivät edes tiedä, että heidän pitäisi sellainen osata hakea.
Vastuu uusimisesta on itsellä
Vastuu rokotteiden uusimisesta on aikuisilla itsellään. Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän Kirsi Valtonen kertoo, että esimerkiksi aikuisten neuvoloista on ollut puhetta, jotta ihmiset muistaisivat paremmin rokotustensa uusimisen. Ne kuitenkin vaativat resursseja.
– Sen takia yritämme tsempata, että ihmiset muistaisivat huolehtia ja tulla kysymään rokotustensa perään.
Osa Ylen haastattelemista ihmisistä toivoo, että rokotteiden uusimisesta voisi tiedottaa paremmin.
– Voisi laittaa jonkun viestin, toteaa Kolia Humphreys.
– Ehkä nykypäivänä sitä tekniikkaa olisi hyvä hyödyntää vielä. Voisiko Omakannassa olla joku hälytys, että ”mene rokotuksiin”? pohtii Sara Kankaala.
