Hallituksen pyynnöstä tehty selvitys tukee perintöveron säilyttämistä.
Perintöveron poisto ei kannata.
Tämä on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksen johtopäätös. Se selvitti asiaa hallituksen pyynnöstä.
VATT laskee, että perintöveron poisto vähentäisi valtion verotuloja vähintään 300–400 miljoonaa euroa vuodessa.
Lisäksi tutkimukset osoittavat, ettei perintöveron rukkaaminen juuri vaikuta ihmisten käyttäytymiseen. Se ei siis saisi rahaa liikkeelle tavalla, joka paikkaisi verotulojen pudotuksen.
– Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua. Verotulot kuitenkin laskisivat huomattavasti, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija Tuomas Matikka.
Verotulot vähenisivät VATT:n mukaan luultavasti ”jopa huomattavasti” enemmänkin, sillä arvio ei sisällä verosuunnittelua.
Perintöveron korvaajaksi on suunniteltu luovutusvoittoveroa, jossa vero kerätään kun perinnöksi saatua omaisuutta myydään. Siinä mahdollisuus verosuunnitteluun on laajempaa kuin perintöverossa.
Vuonna 2023 perintövero tuotti verotuloja 1,2 miljardia euroa.
VATT: Hyödyistä ei selvää näyttöä
Keskustelu perintöveron poistamisesta on ollut runsasta.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus lupasi asiasta selvityksen, ja esimerkiksi Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari ovat kannattaneet äänekkäästi poistoa.
Liitto on lupaillut, että perheyritykset tekisivät rutkasti lisää investointeja esimerkiksi sukupolvenvaihdosten yhteydessä, mikäli perintöverosta luovutaan. Tämä kiihdyttäisi liiton mukaan talouskasvua.
Myös eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron vetämä Kasvuriihi-työryhmä ehdotti helmikuussa, että perintövero korvataan luovutusvoittoverolla.
VATT:n mukaan tutkimukset osoittavat, että perintövero voi jonkin verran vähentää investointeja. Kuitenkin myös korvaavaksi esitetty luovutusvoittovero voisi lukita varallisuutta ja jarruttaa investointeja, koska se voisi houkutella jättämään perityn omaisuuden myymättä.
VATT huomauttaa, että yrityksiltä kerättyjen perintöverojen määrä on vain noin 15 prosenttia perintöveron koko tuotosta.
– Poistaminen kohdistuisi valtaosin muuhun varallisuuteen kuin yrityksiin, Matikka sanoo.
VATT on koonnut raporttiaan varten tuoreita kansainvälisiä tutkimuksia, joissa keskitytään tutkimaan käytännön tasolla yksityishenkilöiden ja yritysten tekemiä valintoja ja päätöksiä.
Tutkimus ei tue ajatusta talouskasvusta. Useat taloustieteilijät pitävät perintöveroa tärkeänä osana tehokasta vero- ja tulonsiirtojärjestelmää.
Mitä hallitus tekee?
Hallitus on nyt minimissään täyttänyt hallitusohjelman kirjauksen, kun asiaa on selvitetty. On seuraavaksi poliitikkojen käsissä, eteneekö asia tällä hallituskaudella.
EU:n 27 jäsenmaasta 17:ssä on edelleen perintövero. Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat luopuneet siitä ja siirtyneet perimään luovutusvoittoveroa, Tanskassa perintövero on Suomen tavoin edelleen voimassa.
Alle 20 000 euron perintöjä ei Suomessa veroteta. Sen jälkeen perintövero nousee portaittain perinnön määrän mukaan. Suurin osa, 40 prosenttia kaiken perityn tai lahjoitetun varallisuuden arvosta, on asuntoja.
Yritysjohtajien lääkkeet: Tuleeko kokoomukselle ja perussuomalaisille riita perintöverosta?