Asiantuntijan mukaan oikein koostettuna vegaaniruokavalio on riittävä myös vauvoille ja taaperoille. Asiaa on pitkällä aikavälillä tutkittu vasta vähän.
Reilun vuoden ikäinen Liisa Skogberg ei parsakaalista välitä. Onneksi tänään ruoaksi on makaronipataa. Joukossa on vihanneksia ja taaperon herkkua tofua.
– Tofu on hyvä, lisäksi käytän linssejä, papuja ja täysjyväviljoja, äiti Maija Skogberg luettelee proteiininlähteitä.
Skogbergien perhe syö vegaanista ruokaa, eli he eivät syö mitään eläinperäistä. Myös Liisa on ollut vegaani aina, vauvana saatua äidinmaidonkorviketta lukuun ottamatta.
Yle kertoi aiemmin, että pirkanmaalaisissa päiväkodeissa oli tarjottu toistuvasti alle 1-vuotiaille lapsille lounaaksi kasvissosetta, joka ei sisältänyt proteiinia.
Proteiinilähteiden tarkempi miettiminen on ollut osa Maija Skogbergin ja tämän puolison Peterin arkea Liisan syntymästä asti.
Neuvola tarjosi perheelle käynnin ravitsemusterapeutilla, minkä Skogberg koki hyödylliseksi. Purkista napataan B12- ja D-vitamiinia sekä jodia.
– Suositusten mukaan mennään. Haluan lapselleni parasta, Skogberg kuvaa.
Proteiinin monipuolisuus ja hyvät rasvat tärkeitä
Oikein koostettuna ja asianmukaisten ravintolisien kanssa käytettynä vegaaniruokavalio on riittävä ja ravitsemussuosituksia vastaava myös vauvoille ja taaperoille.
Näin arvioi Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola.
Erkkolan mukaan ainoa ongelma on se, ettei Suomen markkinoilla ole vegaaniseen ruokavalioon tarkoitettua äidinmaidonkorviketta.
– Jos täysimetys ei onnistu, niin silloin en voi alle vuoden ikäiselle vegaaniruokavaliota suositella.
Erkkola sanoo, että jos yli yksivuotiaan lapsen ruokavaliosta jää esimerkiksi maito pois, on silloin tärkeää käyttää sellaisia kasvipohjaisia juomia, joita on täydennetty ravintoaineilla.
Tärkeää on myös rasvan laatu. Siitä huolehtiminen koskee kaikkia lapsia Suomessa.
– Ruoassa on liikaa tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa, jota saadaan yleisesti liha- ja maitovalmisteista.
Erkkolan mukaan aiheesta tehdyistä vähäisistä tutkimuksista ei ilmene, että vegaaniruokavaliota noudattavat lapset olisivat allergisempia kuin muutkaan. Myöskään lapsen suoliston kehitys ei jää vajaaksi siitä, että jotakin ruokaryhmää ei saa.
Eri puolilla maailmaa on erilaisia ruokakulttuureja, joista toisissa lihan määrä on hyvin vähäinen.
– Tärkein lapsen suoliston kehitystä edistävä tekijä on äidinmaito, joka tukee oikeanlaisen suojaavan mikrobikannan kehittymistä.
Vegaanisen ruokavalion vaikutuksia pitkällä aikavälillä on Erkkolan mukaan tutkittu vasta vähän. Tietoa tarvittaisiin lisää.
Yleisellä tasolla hän toteaa, ettei haluaisi suhtautua asiaan mustavalkoisesti.
– Myös huonosti koostetussa sekaruokavaliossa on ravitsemukselliset haasteensa.
Lapsi saa myöhemmin itse päättää, syökö lihaa
Eläinten oikeudet ja ilmastoasiat ovat Maija Skogbergille tärkeitä. Niin tärkeitä, että hän on valmis maksamaan ruoasta jonkin verran lisää.
Skogberg näkee, että vegaanisen ruokavalion voi koostaa monella tavalla. Näin myös hintaan pystyy itse vaikuttamaan.
– Toki lihankorvikkeet, kuten vegenakit maksavat lihavaihtoehtoja enemmän. Se on silti meidän valintamme.
Maija ja Peter ovat olleet vegaaneja 12 vuotta. Perheen elämäntapaa on myös haastettu.
– Kyllä ihmisiä kiinnosta, mitä me syömme ja miksi. Yritän silloin laittaa faktoja pöytään.
Jos Liisa kasvettuaan haluaisi maistaa lihaa tai ryhtyä sekasyöjäksi, Maija Skogberg sanoo suoraan, että se olisi vanhemmille vaikea paikka.
– Toki Liisa saa itse päättää ja tehdä omat kokeilunsa. Tukisimme häntä siinäkin.
