Veikkaus lihoiksi ja rahat aseisiin? Purra: Peliyhtiön myynnistä ei ole keskusteltu

Suomen puolustusmenot kasvavat lähivuosina todennäköisesti usealla miljardilla eurolla vuodessa, kun puolustusmenojen tasoa nostetaan Natossa ja Euroopan unionissa.

Mistä miljardit aseisiin samaan aikaan kun valtion menoja leikataan miljardeilla?

Yksi idea on vähemmistöosuuden, 49 prosenttia, kauppaaminen valtionyhtiö Veikkauksesta ja myyntirahojen käyttäminen puolustusmenoihin. Myyntihinta olisi miljardiluokkaa.

Veikkauksen vähemmistöosuuden myynnin tekee mahdolliseksi lakiesitys, jolla Petteri Orpon (kok.) hallitus purkaa Veikkauksen monopolin ja siirtyy niin sanottuun lisenssimalliin.

Peliyhtiötä voitaisiin myydä näillä näkymin vuoden 2027 alussa, joten kaupanteko jäisi todennäköisesti seuraavalle hallitukselle.

Poliitikot ja talousprofessori eivät pidä Veikkauksen – tai muiden valtionyhtiöiden – myyntiä kuitenkaan minään hopealuotina puolustuksen rahoittamiseksi.

Riikka Purra: Veikkauksen myynnistä ei ole keskusteltu

Veikkaus-ideasta ei innostuta sen enempää hallitus- kuin oppositiopuolueissakaan.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo, että hallituksessa ei ole keskusteltu Veikkauksen myynnistä.

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz taas sanoo, että tulo- ja menopuoli pitää saada valtion budjetissa tasapainoon.

– Pitää löytää muita ratkaisuja kuin yksittäiset myyntitoimet.

Adlercreutz huomauttaa, että tulevat puolustusmenot eivät ole kertainvestointeja, yhden vuoden yksittäisiä panostuksia.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman pitää liian aikaisena spekuloida Veikkauksen myynnillä ja korvamerkitä mahdollisia myyntituloja, jotka tulevat valtion kassaan vasta muutaman vuoden viiveellä.

Veikkauksen myynti saa kannatusta SDP:ssä

Suurimmassa oppositiopuolueessa SDP:ssä Veikkauksen vähemmistöosuuden myynti saa kannatusta, kun toinen puoli Veikkauksesta alkaa toimia lisenssimallissa kilpailuilla markkinoilla.

– Silloin on syytä myös arvioida, onko valtiolla enää strategista intressiä olla siinä yhtiössä omistajana, SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Joona Räsänen sanoo.

Räsänen ei kuitenkaan panostaisi Veikkauksen myyntirahoja maan puolustukseen, vaan sijoittaisi ne mieluummin esimerkiksi kasvuyritysten rahoitukseen.

Puolustuksen tarpeita on vaikea rahoittaa pidemmän päälle kertaluontoisilla tuloilla, hän sanoo.

Samoilla linjoilla on oppositiopuolue keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi.

– Emme halua yhdistää puolustusmenoja suoraan Veikkauksen myyntiin.

Lohi huomauttaa, että jokaista valtion omaisuuden myyntiä pitää arvioida myös sen suhteen, kuinka paljon menetetään valtion tulevia tuloja.

Professori: Veronmaksajan kannalta ei väliä

Talousprofessori ei pidä Veikkauksen myyntirahojen käyttämistä puolustusmenoihin minään kuningasideana.

Veronmaksajan kannalta ei ole suurta väliä, rahoitetaanko tulevat puolustusmenot valtion omaisuutta myymällä vai velkaa ottamalla, Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen sanoo.

Valtion omaisuutta myymällä vähennetään tulevia osinkotuloja ja velkaa ottamalla kasvatetaan korkomenoja, Määttänen toteaa.

Professorin mukaan kertaluonteisiin investointeihin on luontevaa ottaa velkaa, jotta ei tarvita tilapäisiä veronkorotuksia tai menoleikkauksia.

Sen sijaan pitempiaikaisen puolustuksen tason nostamiseksi on perusteltua asettaa menot tärkeysjärjestykseen ja leikata joistain muista menoista tai kiristää verotusta, professori Niku Määttänen sanoo.

Poliitikot: Maan puolustus tarvitsee talouskasvua

Valtiovarainministeri Riikka Purra ei haluaisi ottaa lisää velkaa puolustusmenoihin.

– Jostakin muualta pitää vastaavasti säästää, kun velkaa ei haluta kasvattaa.

Purra kuitenkin huomauttaa, että Euroopan unioni on tekemässä päätöksiä finanssipoliittisten sääntöjen löysentämisestä. Se tarkoittaisi, että liiallisen alijäämän menettelyt eivät koskisi niitä maita, jotka lisäävät merkittävästi puolustuksen menoja.

Kristillisdemokraattien Peter Östmanin mukaan on katsottava, mitä Suomi voi saada EU:n kautta. Puolustusmenojen nostamiseen tarvitaan mahdollisesti myös lainaa ja EU-tukia.

Kaikki poliitikot korostavat sitä, että kasvaviin puolustusmenoihin tarvitaan talouskasvua.

Jos talous kasvaisi yhden prosenttiyksikön verran ennustettua enemmän tulevana neljänä vuotena, niin neljän vuoden kuluttua valtion budjetissa olisi seitsemän miljardia liikkumavaraa, keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi laskee.

– Tätä me odotamme hallitukselta, rohkeita toimia talouden kasvun kiihdyttämiseksi, Lohi sanoo.